• Etusivu
  • Hoitotyöt

Puiden ja pensaiden kasvuvyöhykkeet - vyöhykekartta

Tiina Painokallio
Päivitetty 21.04.2025
20222_76860.jpg

Tuomi (kuva: Pixabay)

Suomi jaetaan yhdeksään vyöhykkeeseen kasvien menestymisen suhteen. Vyöhykejakoon vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.

Paikallisilmastoon vaikuttavat muun muassa vesistöjen läheisyys (meret lievittävät kovimpia pakkasia talvella, järvet karkottavat kukkimisaikojen halloja) ja alueen maastonmuodot (syvissä laaksoissa on kylmää ilmaa kesällä ja talvella, kukkulat taas ovat muuta ympäristöään lämpimämpiä). Järveen viettävä lounaisrinne hietamaalla, ylä- eli koillispuolellaan havumetsä, lienee paikallisilmastollisesti ihannepaikka puutarhalle.

Kotipihan pienilmastoon vaikuttaa tontin korkeusolosuhteiden lisäksi kasvillisuuden tarjoama suoja (puiden alla on hyvä suoja sekä pakkasilta että halloilta, päivällä varjoisuudesta taas on haittaa). Aukeiden paikkojen pohjois- ja itäreunat, joita reunustavat havupuut, ovat erityisen lämpimiä päiväsaikaan, sillä niissä auringon säteilyenergia muuttuu runsaimmin (havaittavissa olevaksi) lämmöksi.

Kasvien menestymiseen vaikuttaa myös maan laatu ja se, missä vaiheessa kasvukautta routa sulaa. Muokatut maat ja mineraalimaat ovat vähemmän hallanarkoja kuin turvemaat tai heinikot.

<p data-block-key="1t5i6">Vyöhykekartta</p>
Vyöhykekartta
Ohje

Ohje

Vyöhykkeiden selitykset:

IA Suotuisan suven alue Ahvenanmaa
IB mantereen paras Lounais-ja etelärannikko Helsinki-Rauma
II Järvien ja peltojen vyöhyke Porista Savonlinnaan
III Suomen perusmaisemaa Vaasasta Kiteelle
IV Mäkiseutujen ja lakeuksien vyöhyke Kokkolasta Joensuuhun
V Tasankojen, soiden ja vaarojen vyöhyke Oulusta Kolille
VI Vedenjakajamailta Lapin porteille Kemi-Ylitornio-Kuhmo
VII Etelä- ja Keski-Lappi
VIII Tuntureiden paljakat

Kaksoisnumeroidut vyöhykkeet IV/V, V/VI ja VI/VII sisältävät kahden vyöhykkeen olosuhteita, jolloin lämpimät mäenrinteet ja lauhkeat vesistöjen rannat kuuluvat suotuisampaan vyöhykkeeseen ja alavat suoseudut ankarampaan vyöhykkeeseen.

Vyöhykejako on ylimeteorologi Reijo Solantien tekemä.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Oikea kasvi oikeaan paikkaan

Kotipihan kasveja valitessa kannattaa ensimmäiseksi huomioida kasvuolosuhteet – siis valon määrä sekä maaperän kosteus ja koostumus. Lisäksi kasvivalintoihin vaikuttaa pihan maantieteellinen sijainti. Suomi on pitkä maa ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä ankarammiksi kasvuolosuhteet muuttuvat.

Aurinkoa vai varjoa?
Tärkeimpiä kasvien menestymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat pihan valo-olosuhteet. Varjon kasvit eivät viihdy paahteessa ja auringonpalvojat puolestaan kärsivät valon puutteesta. Selvitä siis, mihin pihan osaan aurinko paistaa koko ajan, osan päivää tai ei ollenkaan. Huomioi myös vuodenaikojen vaihtelut. Keväällä aurinkoiselta vaikuttava paikka voi keskikesällä olla varjoisa, jos ympärillä on lehtipuita.

Kuivaa vai kosteaa?
Vesi on kasveille elinehto. Toiset tarvitsevat sitä paljon, toiset vain hyvin vähän. Kasvien vedentarvetta voi paikata kastelemalla, mutta miksi istuttaa kuivaan paikkaan paljon vettä vaativia kasveja tai vastaavasti hukuttaa kuivan paikan kasvit märkään maahan, kun muitakin vaihtoehtoja on?

Multaa, hiekkaa vai savea?
Jotkut kasvit viihtyvät luonnostaan soraharjulla, toiset taas kaipaavat muhevaa multaa. Jotkut tarvitsevat kalkkia, toiset pitävät happamasta maasta.

Helpoimmalla pääset, jos valitset sellaisia kasveja, jotka viihtyvät olemassa olevassa, pihan luontaisessa maaperässä. Jos sen sijaan haluat istuttaa hiekkaisen maan kasveja savipellolle tai ravinteikasta ja kalkkipitoista multaa vaativia kasveja turvesuolle, valmistaudu parantamaan maaperää toden teolla.

Ohje

Ohje

Käytä hyväksesi Puutarha.netin Kasvikortistoa

Kaikki nämä seikat voit ottaa huomioon Kasvikortiston haku-palvelua käyttäessäsi. Kasvikortiston yli 1400 kasvikortista löytyy varmasti sopivia lajeja mihin paikkaan vain.

Voit myös määritellä hakemasi kasvin korkeuden, kukinta-ajankohdan, kukinnon värin ynnä muun sellaisen avulla. Kasvikortistossa on erittäin monipuoliset hakupalvelut.

Lue lisää Kasvikortistosta

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Omenapuun leikkaus kannattaa miettiä tarkoin
Miten omenapuita tulisi leikata? Asiantuntija vastaa
Monia mietityttää varsinkin kevään tullen, miten niitä oman pihan puita leikataan. Omenapuut tuottavat ongelmia, miten niitä leikataan haavoittamatta niitä ja miten sadosta saa parhaimman. Asiantuntija Marita Wallin PIHA.SI-yrityksestä vastaa mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Katso video.
Ämpäri täynnä mustaherukoita
Nyt on oikea aika säilöä musta- ja punaherukoita joko pakastimeen tai hilloiksi ja mehuiksi
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.
Puutarhan syystoimia.jpg
Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan
Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.
20225_64997.jpg
Vaadi palvelua ja laadukkaita taimia
Onnistunut taimiostos tuottaa iloa parhaimmillaan jopa vuosikymmenien ajan kannustaen pihan ja puutarhan hoitoon. Valinnan lähtökohtana pitäisi aina olla oikea kasvi oikealle paikalle. Kun tämä onnistumisen perusedellytys on kunnossa, voidaan aloittaa hinta-laatu-koko-vertailu. Pelkkä korkea hinta ei välttämättä takaa laatua. Hyvin hoidettu taimi on tukeva, tuuhea, luonnollisen värinen, elinvoimainen ja terve – myös juuristoltaan.
20218_71995.jpg
Mistä johtuu puna- ja mustaherukoiden sienitaudit?
Mistä johtuu puna- ja mustaherukoiden sienitaudit näin kuumana kesänä? Voisiko syynä olla puuhakekäytävät pensaiden välillä (ei ole pensaiden alla)? Voiko mustia marjoja syödä, kun lehdissä on ruostetta? Marjat näyttävät olevan ok. Punaisissa marjoissa viat näkyvät.
20231_80547.jpg
Tulppaani symboloi kevään tuloa
Ensimmäiset punaiset ja valkoiset tulppaanit tulivat jo joulun aikaan myyntiin, mutta päätuotantokausi ajoittuu tammi-helmikuulle. Tulppaani on talviajan suosituin leikkokukka. Suomalaiset ostavat tulppaaneja vuodessa kymmeniä miljoonia kappaleita. Syynä suosioon ovat muun muassa pirteät ja näyttävät värit, tyylikkyys sekä edullisuus. Tulppaaneja ostetaan oman kodin piristykseksi, erilaisiin tervehdyksiin, lahjoiksi ja tuliaisiksi. Suomalaisille tulppaani symboloi kevään tuloa. Persiassa tulppaania on pidetty täydellisen rakkauden vertauskuvana.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton