• Etusivu
  • Hoitotyöt

Liljakukko

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.06.2023
20236_63320.jpg

Liljakukko (Kuva: Adobe Stock)

Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.

Munatlöytyvät lehtien alapuolelta jonoihin munittuina. Toukat kuoriutuvat munista viikon kuluessa ja käyttävät ravinnokseen samoja kasvinosia kuin aikuisetkin. Toukat ovat noin sentin pituisia, pää on musta, keskiruumis oranssinpunainen ja vartalon jaokkeissa on mustia pilkkuja. Toukat erittävät ympärilleen limaista ulostetta.

Ennaltaehkäisyn voi aloittaa jo keväällä, kun taimet ovat 5–10 cm kokoiset eli mahdolliset talven yli talvehtineet yksilöt ovat vasta virkoamassa. Torjuntaan on ryhdyttävä viimeistään ensimmäisten liljakukkojen ilmaantuessa, ennenkuin ne ehtivät munia. Jos liljakukkoja on vähän, voi yrittää poimia ne käsin ja tappaa. Torjunta-aineiksi on hyväksytty pyretriinivalmisteet (näistä etenkin aerosolit tehoavat hyvin). Torjunta-ainekäsittelyä tehtäessä on tärkeätä ruiskuttaa myös lehtien alapinnat.

Käsittely voidaan joutua uusimaan viikon kuluttua, koska torjunta-aineet eivät tehoa muniin, vaan vasta niistä kuoriutuviin toukkiin ja aikuisiin. Kukkivia kasvustoja ei saa ruiskuttaa, koska torjunta-ainekäsittelystä voi olla haittaa kukissa käyville mehiläisille. Liljakukot syövät nimensä mukaisesti liljoja, mutta niitä on löydetty myös tulppaaneista ja sormustinkukista.

Puutarha.netin Keskustelupalstalla lisävinkkejä tuholaisten torjuntaan

Tuholaisten ja tautien torjunta

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20236_82124.jpg
ETANOITA!
Varsinkin sateisina kesinä etanoita esiintyy paikoin runsaastikin – ja niille kelpaavat ruuaksi niin salaatin kuin koristekasvienkin lehdet. Puutarhoissa ne syövät reikiä siis lähes kaikkien kasvien lehtiin ja tahraavat myös marjoja limallaan.Kosteissa ja tiheissä kasvustoissa sekä katteiden alla viihtyvät etanat eivät ole mitään miellyttäviä yllätyksiä puutarhassa. Kasvimaalla ja koristepuutarhassa limaklönttiä muistuttavat, kuorettomat peltoetanat sekä ruskeakuoriset lehtokotilot ovat melkoinen riesa. Ulkomaisen mullan mukana meille on levinnyt myös kookas, kuoreton espanjansiruetana.
20214_70185.jpg
Puutarhan varhaiset kukkijat turvaavat pölyttäjähyönteisten ravinnon
Perhosia, kimalaisia, auringonpaistetta. Kesäinen puutarhaunelma vaatii lentävien ystävien osalta pientä suunnittelua jo tässä vaiheessa, kun työt ulkona alkavat.
20234_81445.jpg
Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?
Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.
Ämpäri täynnä mustaherukoita
Nyt on oikea aika säilöä musta- ja punaherukoita joko pakastimeen tai hilloiksi ja mehuiksi
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.
mies kaataa ruuan leikkuujätteitä sisäkompostiin
Mitä on bokashointi?
Japanin kielestä lainattu sana "bokashi" tarkoittaa fermentoitunutta orgaanista jätettä. Fermentointi taas tarkoittaa puolestaan hapettomassa tilassa tapahtuvaa maitohappokäymistä. Maitohappokäymisessä hyödynnetään maitohappobakteereita, hiivoja, entsyymisieniä ja muita pieneliöitä.Ilmatiiviissä bokashiastiassa biojäte fermentoidaan sekoittamalla biojätteen joukkoon bokashirouhetta. Bokashirouhe sisältää juuri edellä mainitut ja maaperälle hyväksi havaitut bakteerit, hiivat ja pieneliöt. Rouhe kehitettiin Japanissa 1970-luvulla kehitetty seos.
Kateviljely on helppoa.
Vinkkejä maanpeitteisten viljelymenetelmien käyttöön
Ryytimaata ei välttämättä tarvitse muokata. Muokkaustyön voit teettää madoilla. Ryytimaata ei välttämättä tarvitse edes harata eikä kitkeäkään. Rikkaruohojen kasvun voit estää katteilla. Peitä rivivälit ja käytävänkohdat mustalla muovilla, ja rivit 5‒10 sentin paksuudelta puunlehdillä, heinällä, oljilla tai levällä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton