TAKAISIN

Ryhdy ruukkupuutarhuriksi

Päivitetty: 21.4.2010
Hyötykasviharrastus on edelleen megatrendi niin meillä kuin muualla. Eikä ihme. Silmänilon lisäksi kasvit tarjoavat myös makunautintoja. Parvekepuutarhan sadot eivät ole suuria, mutta sitäkin tuoreempia ja maukkaampia. Parvekkeelle voi loihtia vihreän keitaan pelkistä hyötykasveista tai vehreyden sekaan voi lisätä väri-ilottelua käyttämällä kesäkukkia.

Ahkerimmat parvekepuutarhurit pääsevät nauttimaan kasveista jo keväällä. Esimerkiksi orvokit, esikot, kaunokaiset, lemmikit, jaloleinikit ja muratit kestävät muutaman asteen yöpakkasia. Yksittäiset ruukut ja amppelit on helppo nostaa sisälle, jos ilma yllättäen kylmenee.


Syötävän hyvää nopeasti

Parvekekasvatukseen sopivia hyötykasveja on paljon, eikä mikään estä tekemästä mielenkiintoisia kokeiluja. Aina ei edes tarvitse aloittaa ihan alusta.
Oman pikku ryytimaan saa kätevästi, kun istuttaa kaupan ruukkuyrttejä ja -salaatteja uudelleen isompaan astiaan ja ravinteikkaaseen multaan. Uudelleenistutuksen yhteydessä yrtit latvotaan, eli niistä nipistetään verson kärjet pois. Näin haihduttava lehtipinta-ala vähenee ja taimet juurtuvat nopeammin. Parvekekasvatukseen sopivat yrteistä esimerkiksi basilika, laventeli, oregano, persilja, ruohosipuli, salvia, tilli, timjami ja sitruunamelissa.

Salaattia voi kylvää myös itse siemenestä. Salaatti viihtyy melko alhaisissa lämpötiloissa, joten ensimmäiset kylvökset voi tehdä lasitetulle parvekkeelle jo huhti-toukokuun vaihteessa. Ruukkuistutuksissa kannattaa suosia keräsalaattien sijaan lehtisalaatteja, joista satoa päästään napsimaan pikkuhiljaa koko kesän ajan. Ruukkukasvatukseen soveltuvat myös erilaiset salaattisekoitukset, joissa samassa siemenpussissa on monia erilaisia salaattikasveja. Näin yhdestä kylvöksestä saadaan monipuolisia ja värikkäitä salaatteja.
Yrteille, salaateille ja kesäkukille kätevä istutusastia saadaan Biolan Parvekepalstasta. Pakkaus sisältää punotun korin ja luonnonmukaisen kasvualustan, joka soveltuu erityisesti parvekekasvien kasvatukseen. Kasvit voidaan istuttaa taimina tai kylvää suoraan Parvekepalstan multaan.

Kun parvekkeelle tarvitaan nopeasti vehreyttä tai näkösuojaa, kannattaa kokeilla köynnöstäviä papuja. Pavut ovat nopeakasvuisia ja esimerkiksi ruusupavulla on myös erittäin kauniit kukat. Kukinnan jälkeen kasvustoon muodostuu palkoja, joita voidaan hyödyntää keitettynä tai höyrytettynä kaikessa ruuanlaitossa. Raakoina pavut sisältävät myrkyllisiä glykosideja. Koska pavut ovat kylmänarkoja, on taimikasvatus turvallisinta aloittaa sisällä ja siirtää ruukut ulos vasta, kun ei ole vaaraa yöpakkasista.



Lämmöstä nauttivia vihanneksia

Lasitetulle parvekkeelle sopivat esimerkiksi tomaatti, kurkku ja meloni, jotka ovat kaikki kylmänarkoja. Taimet istutetaan touko-kesäkuun vaihteessa. Istutuksen jälkeen kasvupaikan ilman lämpötila ei mielellään saisi laskea alle 10 asteen. Vihannestaimet paleltuvat lämpötilan laskiessa lähelle nollaa, mutta ne saattavat vioittua jo alhaisissa lämpötiloissa. Kätevä kasvualusta näille paljon ravinteita vaativille vihanneksille on valmis kasvusäkki, jossa on valmiiksi luonnonmukaiset ravinteet koko kesän kasvulle. Kasvusäkkiin voidaan istuttaa kolme tainta.
Lasitetulla parvekkeella kannattaa huomioida, että tomaatti ei tuota hedelmiä ilman onnistunutta tuuli- tai hyönteispölytystä. Parvekkeella pölytys varmistetaan käsin täristämällä. Jos tomaatit on tuettu narulla, kannattaa tukilankoja täristää muutaman kerran viikossa. Myös tomaatin kukkaterttu voidaan napauttaa kevyesti, jolloin kukan heteiden siitepöly irtoaa ja varisee emin luotille. Kukinnasta sadon kypsymiseen kuluu pari kuukautta. Kurkuntaimista satoa voidaan odottaa jo noin kuukauden kuluttua istutuksesta.



Rapeat versot vaikka ikkunalla

Keväällä ei kannata unohtaa myöskään maukkaita versoja, joista saa nopeasti kesänmakua salaatteihin, keittoihin ja patoihin. Tavallisesta ruokaherneestä voi kasvattaa muutamassa viikossa versoja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Valkosipulikin innostuu tuottamaan aromaattisia vihreitä versoja, kun sipulin istuttaa multaan. Myös auringonkukan ja vihanneskrassin versot ovat ravinteikasta ja maukasta syötävää. Versojen kasvatukseen soveltuu luonnonmukainen kylvö- ja taimimulta.



Kokeile jotain uutta!

Yksi hyvin parvekkeella viihtyvä syötävä laji on lehtimangoldi. Tämä punajuuren ja sokerijuurikkaan sukulainen vaatii runsasravinteisen mullan ja tasaisen kosteuden. Liiallista typpilannoitusta kannattaa välttää, ettei lehtien nitraattipitoisuus nouse liian korkeaksi. Siemenet kylvetään parin kolmen sentin syvyyteen. Satoa päästään keräämään noin kahden kuukauden kuluttua kylvöstä. Uusintakylvö kannattaa tehdä kesäkuun lopulla. Näin satoa riittää aina pakkasiin asti. Korjuu aloitetaan uloimmista lehdistä. Sisimpien lehtien annetaan jatkaa kasvamista. Lehtiä ei saa leikata, vaan ne vedetään irti. Suuret pehmeät lehdet käytetään höyrytettynä pinaatin tavoin. Paksut ja mehevät lehtiruodit voi valmistaa ruuan lisukkeeksi parsan tapaan. Nuoret lehdet voi käyttää salaattiaineksena.

Toinen kokeilemisen arvoinen hyötykasvi parvekkeella on lehtikaali. Se on vanhimpia Pohjolassa viljeltyjä kaalilajeja. Lehtikaali on ihanteellinen parvekekasvi, sillä se kestää sekä pakkasta että kuumuutta suhteellisen hyvin. Esikasvatuksen voi aloittaa jo huhtikuussa. Lehtikaalia voi käyttää pitkin kesää tuoreena salaateissa tai keitettynä lämpimissä ruoissa. Lehdet poimitaan nuorina aloittamalla alhaalta päin. Lehtikaalin kumppanuuskasviksi sopii salvia.



Kuinka onnistun?

Parvekeruukkuihin vaihdetaan joka vuosi uusi multa. Käytettävältä mullalta vaaditaan paljon, koska amppeleiden ja parvekeruukkujen multatila on suhteellisen pieni ja kasvit kuluttavat lämpimällä parvekkeella paljon sekä vettä että ravinteita. Biolan Multa Kesäkukille sisältää vettä varastoivia kastelukiteitä sekä paljon pitkävaikutteisia ravinteita. Multa Kesäkukille sisältää myös kevytsoramurskaa, joka takaa veden tasaisen imeytymisen kuivumisen jälkeenkin. Tämä on tärkeä ominaisuus, koska paahteisella paikalla kasvualusta kuivahtaa helposti.

Ruukkupuutarhassa kasvualusta on rajallinen ja kasvit kuluttavat ruukun mullan ravinnevarat nopeasti loppuun, jos multaa ei lisälannoitetta. Lannoitukseen soveltuu joko kasteluveteen sekoitettava Luonnonravinneneste Kesäkukille tai ruukkuun sijoitettava Luonnonlannoite. Molemmat lannoitteet soveltuvat sekä kukille että vihanneksille.
Hidasliukoisilla luonnonlannoitteilla voidaan antaa varastolannoitus kasvien istutuksen yhteydessä. Taimien väliin tehdään kuopat, joihin sijoitetaan Luonnonlannoitetta pieninä kasoina. Jos taimia istutetaan kahteen riviin, varastolannoite on helpointa sijoittaa taimirivien väliin yhtenäiseen vakoon. Lannoiterakeet peitetään mullalla. Varastolannoituksesta riittää ravinteita koko kesän kasvulle, joten kasteluun käytetään pelkkää vettä.

Lisää ravinteista...