• Etusivu
  • Hoitotyöt

Istuta taimet oikein – Lue 10 varmaa istutusvinkkiä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 26.06.2024
20227_64914.jpg

Taimia voi istuttaa heti kun lapion saa painettua maahan. (Kuva: Pixabay)

Taimien istuttaminen ei ole mitään salatiedettä, vaan jokainen kotipuutarhuri voi tarjota taimelleen mahdollisimman hyvän alun. Tässä artikkelissa vastataan 10 yleisimpään, taimien istuttamista koskevaan kysymykseen.

Milloin voi aloittaa istutustyön?

Taimen voi istuttaa heti, kun lapion saa painettua maahan. Ajankohtaa edistää, jos kasvupaikka on valmisteltu jo syksyllä eli rikkaruohot poistettu ja kasvualustaa parannettu. Varhain keväällä istutettu taimi hyödyntää mainiosti kevätkosteuden ja lisääntyvän valon.

Omalle pihalle sopivia kasvivaihtoehtoja kannattaa suunnitella jo talven aikana tai ainakin ennen taimimyymälään menoa. Kasvupaikkavaatimukset ja menestymisvyöhykkeet on otettava huomioon kasvia valitessa. Parhaiten ilmastoomme soveltuvat Suomessa lisätyt ja kasvatetut kasvikannat.

Millainen on hyvä taimi?

Hyvin kasvaneen taimen vuosikasvut ovat vahvoja ja pitkiä. Siinä on myös voimakas ja terve juuristo. Mikäli taimi on astiassa, niin kannattaa valita kasvualustaltaan kostea yksilö. Kuivassa ja tiivistyneessä kasvualustassa juuret eivät ole voineet hyvin. Terve kasvi ei tuo puutarhaan uusia tauteja, tuholaisia tai rikkakasveja.

Kasvuunlähdön kannalta olisi parasta, että taimi olisi samassa kasvurytmissä ympäröivän luonnon kanssa. Täydessä kasvussa olevat taimet vioittuvat helposti Suomen kevätpakkasissa.

Valitse vahva ja terveeltä vaikuttava taimi. Mikäli valinnanvaraa on, niin ota ainakin koristepensaista jo valmiiksi haaroittunut, tuuhea yksilö.

<p data-block-key="pe91k">(Kuva: Shutterstock)</p>
(Kuva: Shutterstock)

Mikä on avo-/paljasjuurinen taimi?

Paljasjuurinen taimi on nimensä mukaisesti paljain juurin. Paljasjuurisesta taimesta on kaikki multa karisteltu pois. Ne istutetaan lepotilassa joko keväällä tai myöhään syksyllä lehtien varistua.

Istutuksessa on oltava tarkka, etteivät juuret pääse kuivumaan. Juurten kuivuminen voi estää kasvuunlähdön.

Kasvualustaa valmistellessa tulee juurten olla kuivumisen estämiseksi muovin tai turpeen alla suojassa. Paljasjuurisia taimia myös liottaa noin puoli tuntia vedessä ennen istuttamista.

Paljasjuurisina myydään lähinnä aitataimia, jotka on pakattu 10 piiskataimen nipussa kosteaan turpeeseen ja muovipussiin. Myös jaloruusuja myydään samalla tavalla avojuurisina turpeeseen pussitettuina.

Milloin astiataimen voi istuttaa?

Avojuurisia taimia istutetaan vain varhaiskeväällä tai myöhään syksyllä, mutta astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Se on juurtunut kasvualustaansa ja kasvaa jatkuvasti, eikä häiriinny istutuksesta. Astiataimea voi pitää vaikka terassin koristeena kesäkauden ajan, mikäli huolehtii taimen kastelusta. Kasvukauden lopussa voi sitten istuttaa muhkeassa kasvussa olevan taimen oikealle kasvupaikalleen!

Milloin havukasveja istutetaan?

Kevät ja alkukesä on havukasvien istutusaikaa. Syysistutuksia voi vielä tehdä kotimaisilla taimilla. Juuripaakku kannattaa kastella hyvin ennen istuttamista ja avata solmut vasta taimen ollessa kuopassaan. Kangas hajoaa muutamassa vuodessa, joten sitä ei tarvitse poistaa. Juuripaakun hajoamisesta on siis enemmän haittaa kuin sitä suojaavasta kankaasta.

Minkä kokoinen istutuskuopan tulisi olla?

Istutuskuopan pitää olla reilun kokoinen, jotta taimen juuripaakun ympärille saadaan riittävästi kuohkeaa multaa. Perusmaata kannattaa parantaa lisäämällä siihen noin puolet uutta kasvualustaa. Kevyeeseen maahan lisätään vahvempaa multaa, tiiviin savimaan keventäjäksi hiekkaa ja turvetta. Hyvä kasvuunlähtö edellyttää riittävää kerrosta ravinteikasta multaa, jossa ilman- ja vedenkierto on hyvä.

Puun taimi kannattaa yleensä myös tukea. Tukipuu/-puut painetaan istutuskuopan pohjan tiiviiseen maahan ennen istutuskuopan lopullista täyttämistä, jotta se pysyisi hyvin taimen tukena.

Kuinka syvään taimet istutetaan?

Taimet istutetaan yleensä entiseen syvyyteensä, niin että multa peittää juuripaakun pinnan. Poikkeuksena ovat jaloruusut, köynnösruusut ja isokukkaiset kärhöt. Niiden jalonnuskohdan (paksumpi kohta juurenniskassa) tulee olla vähintään 15 cm syvyydessä, jotta taimi pärjäisi pakkastalvien yli.

Puut kannattaa puolestaan istuttaa aina pienelle kummulle. Yleisin istutusvirhe on nimittäin istuttaa puut liian syvälle, jolloin multa tukahduttaa puun ja sen kasvu tyrehtyy.

<p data-block-key="c1vzf">(Kuva: Shutterstock)</p>
(Kuva: Shutterstock)
Ohje

Ohje

Pensaiden istutusetäisyydet

Pensaita voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Kastele paakut huolellisesti ennen istutusta sekä sen jälkeen.

  • Paljasjuurisia aitataimia istutetaan 3–4 kpl/metri.
  • Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1,5–3 kpl/metri. Taimet voivat olla valmiiksi haarottuneita astiataimia tai paljasjuurisia taimia.
  • Pienet koristepensaat istutetaan 50–70 cm välein.
  • Keskikokoiset koristepensaat 70–100 cm välein.
  • Isot koristepensaat 100–150 cm välein.
  • Herukkapensaat istutetaan 150–200 cm välein.
  • Karviaiset 100–150 cm välein.
  • Vadelmatistutetaan 50 cm välein, riviväli vähintään 150 cm.

Pitääkö taimia leikata?

Omenapuut leikataan aina istutuksen yhteydessä. Versot typistetään kestävän rakenteen aikaansaamiseksi, kilpalatvat poistetaan ja liian jyrkässä kulmassa kasvavat versot poistetaan tai typistetään.

Myös aitataimien istutusleikkaus parantaa kasvua ja saa taimen haaroittumaan heti alusta alkaen. Syksyllä istutetut omenapuut ja aitataimet leikataan vasta seuraavana keväänä ennen kasvuunlähtöä.

Astiataimet ovat yleensä hyvin haaroittuneita, mutta mikäli näin ei ole niin leikkaus kannattaa. Havukasveja ja alppiruusuja ei leikata istutettaessa.

Kuinka usein pitää kastella?

Taimi kastellaan hyvin ennen istuttamista. Sitä voi myös liottaa vedessä kasvualustan kunnostamisen ajan, jotta paakku kostuisi perusteellisesti. Myös istutuskuoppa kannattaa kastella. Istuttamisen jälkeen kastelu saa olla hyvin runsas, jotta vesi tiivistää maan ja painaa mullan ja juuret tiiviisti toisiinsa.

Seuraavina viikkoina runsas kastelu pari kertaa viikossa varmistaa hyvän kasvuunlähdön. Ensimmäisenä kasvukautenaan taimen kastelusta tulee huolehtia ainakin kerran viikossa, etenkin hellekausina. Sateisina kesinä ja syysistutuksissa riittää harvempikin kastelu.

Kuinka myöhään syksyllä voi istuttaa?

Taimia voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulaa. Syksyllä maa on kosteampaa kuin keväällä, eikä kuumuus rasita taimia. Loppukesällä ja syksyllä taimitarhojen ja puutarhamyymälöiden valikoima on myös runsaimmillaan!

Ohje

Ohje

Perennojen istutusetäisyydet

Perennoja voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Paakut kastellaan hyvin sekä ennen istutusta että sen jälkeen. Ne istutetaan hieman entistä syvempään, mieluusti 1-2 cm multaa paakun päälle.

  • Jättiläisperennat istutetaan 70–100 cm:n välein.
  • Pioni ja muut isohkot perennat istutetaan 60 cm:n välein.
  • Syysleimukukka ja sen kokoiset istutetaan 50 cm:n välein.
  • Jättiläispäivänkakkara ja sen kokoiset istutetaan 30 cm:n välein.
  • Maksaruohot ja muut pienet perennat istutetaan 10–15 cm:n välein.

Lue lisää istutusvinkkejä

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20227_77188.jpg
Omenapuiden leikkaaminen
Omenapuu, jota ei leikata, tulee pian liian tiheäksi ja tuottaa huonompaa satoa. Tiiviissä kasvustossa taudit alkavat vaivaamaan eikä valoa pääse riittävästi latvuksen sisälle.
Omenapuun leikkaus kannattaa miettiä tarkoin
Miten omenapuita tulisi leikata? Asiantuntija vastaa
Monia mietityttää varsinkin kevään tullen, miten niitä oman pihan puita leikataan. Omenapuut tuottavat ongelmia, miten niitä leikataan haavoittamatta niitä ja miten sadosta saa parhaimman. Asiantuntija Marita Wallin PIHA.SI-yrityksestä vastaa mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Katso video.
20216_71332.jpg
Luonnonvarakeskus tiedottaa: maan ravinne­varannot hyötykäyttöön
Vihannekset eivät vaikuta olevan selvästi vaativampia maan fosforipitoisuuden suhteen kuin viljat tai nurmet. Normaalivuosina maan omat fosforivarannot riittävät varmistamaan sadontuoton mailla, joiden fosforipitoisuus on tyydyttävä. Hyvässä ja sitä korkeammissa maan fosforiluokissa vuotuinen fosforilannoitus ei ole taloudellisesti järkevää.
Ämpäri täynnä mustaherukoita
Nyt on oikea aika säilöä musta- ja punaherukoita joko pakastimeen tai hilloiksi ja mehuiksi
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.
20218_71995.jpg
Mistä johtuu puna- ja mustaherukoiden sienitaudit?
Mistä johtuu puna- ja mustaherukoiden sienitaudit näin kuumana kesänä? Voisiko syynä olla puuhakekäytävät pensaiden välillä (ei ole pensaiden alla)? Voiko mustia marjoja syödä, kun lehdissä on ruostetta? Marjat näyttävät olevan ok. Punaisissa marjoissa viat näkyvät.
Ananas leikkulaudalla
Ananaksen kasvatus
Ananas (Ananas comosus) on makea ja mehukas, käpymäinen epähedelmä, joka muodostuu yhteen kasvaneista, paisuneista marjoista. Kypsä ananas tuntuu painettaessa joustavan pehmeältä ja tuoksuu makealta. Se on kotoisin Etelä-Amerikasta.Kasvata oma ananasKaupasta valitaan ananas, jonka lehdet ovat hyvävoimaiset ja vihreät. Lehtiruusuke leikataan irti ja kaikki hedelmäliha leikataan irti kannasta. (Hedelmäliha saattaa pilaantua ja estää juurtumisen.) Seuraavaksi lehtiruusukkeesta irrotetaan alimpia lehtiä noin 2 cm matkalta. Lehtien alta paljastuu pieniä juuria.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton