• Etusivu
  • Hoitotyöt

Istuta taimet oikein – Lue 10 varmaa istutusvinkkiä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 05.04.2011Päivitetty 14.07.2022
20227_64914.jpg

Taimia voi istuttaa heti kun lapion saa painettua maahan. (Kuva: Pixabay)

Taimien istuttaminen ei ole mitään salatiedettä, vaan jokainen kotipuutarhuri voi tarjota taimelleen mahdollisimman hyvän alun. Tässä artikkelissa vastataan 10 yleisimpään, taimien istuttamista koskevaan kysymykseen.

Milloin voi aloittaa istutustyön?

Taimen voi istuttaa heti, kun lapion saa painettua maahan. Ajankohtaa edistää, jos kasvupaikka on valmisteltu jo syksyllä eli rikkaruohot poistettu ja kasvualustaa parannettu. Varhain keväällä istutettu taimi hyödyntää mainiosti kevätkosteuden ja lisääntyvän valon.

Omalle pihalle sopivia kasvivaihtoehtoja kannattaa suunnitella jo talven aikana tai ainakin ennen taimimyymälään menoa. Kasvupaikkavaatimukset ja menestymisvyöhykkeet on otettava huomioon kasvia valitessa. Parhaiten ilmastoomme soveltuvat Suomessa lisätyt ja kasvatetut kasvikannat.

Millainen on hyvä taimi?

Hyvin kasvaneen taimen vuosikasvut ovat vahvoja ja pitkiä. Siinä on myös voimakas ja terve juuristo. Mikäli taimi on astiassa, niin kannattaa valita kasvualustaltaan kostea yksilö. Kuivassa ja tiivistyneessä kasvualustassa juuret eivät ole voineet hyvin. Terve kasvi ei tuo puutarhaan uusia tauteja, tuholaisia tai rikkakasveja.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Kasvuunlähdön kannalta olisi parasta, että taimi olisi samassa kasvurytmissä ympäröivän luonnon kanssa. Täydessä kasvussa olevat taimet vioittuvat helposti Suomen kevätpakkasissa.

Valitse vahva ja terveeltä vaikuttava taimi. Mikäli valinnanvaraa on, niin ota ainakin koristepensaista jo valmiiksi haaroittunut, tuuhea yksilö.

Mikä on avo-/paljasjuurinen taimi?

Paljasjuurinen taimi on nimensä mukaisesti paljain juurin. Paljasjuurisesta taimesta on kaikki multa karisteltu pois. Ne istutetaan lepotilassa joko keväällä tai myöhään syksyllä lehtien varistua.

Istutuksessa on oltava tarkka, etteivät juuret pääse kuivumaan. Juurten kuivuminen voi estää kasvuunlähdön.

Kasvualustaa valmistellessa tulee juurten olla kuivumisen estämiseksi muovin tai turpeen alla suojassa. Paljasjuurisia taimia myös liottaa noin puoli tuntia vedessä ennen istuttamista.

Paljasjuurisina myydään lähinnä aitataimia, jotka on pakattu 10 piiskataimen nipussa kosteaan turpeeseen ja muovipussiin. Myös jaloruusuja myydään samalla tavalla avojuurisina turpeeseen pussitettuina.

Milloin astiataimen voi istuttaa?

Avojuurisia taimia istutetaan vain varhaiskeväällä tai myöhään syksyllä, mutta astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Se on juurtunut kasvualustaansa ja kasvaa jatkuvasti, eikä häiriinny istutuksesta. Astiataimea voi pitää vaikka terassin koristeena kesäkauden ajan, mikäli huolehtii taimen kastelusta. Kasvukauden lopussa voi sitten istuttaa muhkeassa kasvussa olevan taimen oikealle kasvupaikalleen!

Milloin havukasveja istutetaan?

Kevät ja alkukesä on havukasvien istutusaikaa. Syysistutuksia voi vielä tehdä kotimaisilla taimilla. Juuripaakku kannattaa kastella hyvin ennen istuttamista ja avata solmut vasta taimen ollessa kuopassaan. Kangas hajoaa muutamassa vuodessa, joten sitä ei tarvitse poistaa. Juuripaakun hajoamisesta on siis enemmän haittaa kuin sitä suojaavasta kankaasta.

Minkä kokoinen istutuskuopan tulisi olla?

Istutuskuopan pitää olla reilun kokoinen, jotta taimen juuripaakun ympärille saadaan riittävästi kuohkeaa multaa. Perusmaata kannattaa parantaa lisäämällä siihen noin puolet uutta kasvualustaa. Kevyeeseen maahan lisätään vahvempaa multaa, tiiviin savimaan keventäjäksi hiekkaa ja turvetta. Hyvä kasvuunlähtö edellyttää riittävää kerrosta ravinteikasta multaa, jossa ilman- ja vedenkierto on hyvä.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Puun taimi kannattaa yleensä myös tukea. Tukipuu/-puut painetaan istutuskuopan pohjan tiiviiseen maahan ennen istutuskuopan lopullista täyttämistä, jotta se pysyisi hyvin taimen tukena.

Kuinka syvään taimet istutetaan?

Taimet istutetaan yleensä entiseen syvyyteensä, niin että multa peittää juuripaakun pinnan. Poikkeuksena ovat jaloruusut, köynnösruusut ja isokukkaiset kärhöt. Niiden jalonnuskohdan (paksumpi kohta juurenniskassa) tulee olla vähintään 15 cm syvyydessä, jotta taimi pärjäisi pakkastalvien yli.

Puut kannattaa puolestaan istuttaa aina pienelle kummulle. Yleisin istutusvirhe on nimittäin istuttaa puut liian syvälle, jolloin multa tukahduttaa puun ja sen kasvu tyrehtyy.

Pensaita voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Kastele paakut huolellisesti ennen istutusta sekä sen jälkeen.

  • Paljasjuurisia aitataimia istutetaan 3–4 kpl/metri.
  • Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1,5–3 kpl/metri. Taimet voivat olla valmiiksi haarottuneita astiataimia tai paljasjuurisia taimia.
  • Pienet koristepensaat istutetaan 50–70 cm välein.
  • Keskikokoiset koristepensaat 70–100 cm välein.
  • Isot koristepensaat 100–150 cm välein.
  • Herukkapensaat istutetaan 150–200 cm välein.
  • Karviaiset 100–150 cm välein.
  • Vadelmatistutetaan 50 cm välein, riviväli vähintään 150 cm.
Ohje

Ohje

Pensaiden istutusetäisyydet

Pensaita voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Kastele paakut huolellisesti ennen istutusta sekä sen jälkeen.

  • Paljasjuurisia aitataimia istutetaan 3–4 kpl/metri.
  • Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1,5–3 kpl/metri. Taimet voivat olla valmiiksi haarottuneita astiataimia tai paljasjuurisia taimia.
  • Pienet koristepensaat istutetaan 50–70 cm välein.
  • Keskikokoiset koristepensaat 70–100 cm välein.
  • Isot koristepensaat 100–150 cm välein.
  • Herukkapensaat istutetaan 150–200 cm välein.
  • Karviaiset 100–150 cm välein.
  • Vadelmatistutetaan 50 cm välein, riviväli vähintään 150 cm.

Pitääkö taimia leikata?

Omenapuun leikataan aina istutuksen yhteydessä. Versot typistetään kestävän rakenteen aikaansaamiseksi, kilpalatvat poistetaan ja liian jyrkässä kulmassa kasvavat versot poistetaan tai typistetään.

Myös aitataimien istutusleikkaus parantaa kasvua ja saa taimen haaroittumaan heti alusta alkaen. Syksyllä istutetut omenapuut ja aitataimet leikataan vasta seuraavana keväänä ennen kasvuunlähtöä.

Astiataimet ovat yleensä hyvin haaroittuneita, mutta mikäli näin ei ole niin leikkaus kannattaa. Havukasveja ja alppiruusuja ei leikata istutettaessa.

Kuinka usein pitää kastella?

Taimi kastellaan hyvin ennen istuttamista. Sitä voi myös liottaa vedessä kasvualustan kunnostamisen ajan, jotta paakku kostuisi perusteellisesti. Myös istutuskuoppa kannattaa kastella. Istuttamisen jälkeen kastelu saa olla hyvin runsas, jotta vesi tiivistää maan ja painaa mullan ja juuret tiiviisti toisiinsa.

Seuraavina viikkoina runsas kastelu pari kertaa viikossa varmistaa hyvän kasvuunlähdön. Ensimmäisenä kasvukautenaan taimen kastelusta tulee huolehtia ainakin kerran viikossa, etenkin hellekausina. Sateisina kesinä ja syysistutuksissa riittää harvempikin kastelu.

Kuinka myöhään syksyllä voi istuttaa?

Taimia voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulaa. Syksyllä maa on kosteampaa kuin keväällä, eikä kuumuus rasita taimia. Loppukesällä ja syksyllä taimitarhojen ja puutarhamyymälöiden valikoima on myös runsaimmillaan!

Perennoja voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Paakut kastellaan hyvin sekä ennen istutusta että sen jälkeen. Ne istutetaan hieman entistä syvempään, mieluusti 1-2 cm multaa paakun päälle.

  • Jättiläisperennat istutetaan 70–100 cm:n välein.
  • Pioni ja muut isohkot perennat istutetaan 60 cm:n välein.
  • Syysleimukukka ja sen kokoiset istutetaan 50 cm:n välein.
  • Jättiläispäivänkakkara ja sen kokoiset istutetaan 30 cm:n välein.
  • Maksaruohot ja muut pienet perennat istutetaan 10–15 cm:n välein.

Lue lisää istutusvinkkejä

Ohje

Ohje

Perennojen istutusetäisyydet

Perennoja voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Paakut kastellaan hyvin sekä ennen istutusta että sen jälkeen. Ne istutetaan hieman entistä syvempään, mieluusti 1-2 cm multaa paakun päälle.

  • Jättiläisperennat istutetaan 70–100 cm:n välein.
  • Pioni ja muut isohkot perennat istutetaan 60 cm:n välein.
  • Syysleimukukka ja sen kokoiset istutetaan 50 cm:n välein.
  • Jättiläispäivänkakkara ja sen kokoiset istutetaan 30 cm:n välein.
  • Maksaruohot ja muut pienet perennat istutetaan 10–15 cm:n välein.

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Kontiainen kurkistaa keosta
Myyrien torjunta
Joka talvi juhlivat myyrät puutarhassamme; pilaavat nurmikon onkaloillaan, käytävillään ja kasoillaan, tuhoavat istutuksia ja pihan kasveja. Miten niistä pääsisi eroon?Etenkin runsaina myyrävuosina talvituhoja on melkein mahdotonta välttää. Myyrät aiheuttavat tuhoja puiden juuristoihin, kaluavat pensaiden ja puiden kuorta ja oksia, herkuttelevat kukkasipuleilla ja kaivavat onkaloitaan pitkin poikin nurmikkoa ja istutuksia. Multakasat pitkin puutarhaa ovatkin valitettavan monelle tuttu, jokakeväinen näky.Maamyyrän tekemät tuhot tunnistaa pyramidin mallisista multakeoista nurmikolla. Vesimyyrän keot erottaa maamyyrän keoista siitä, että multakasassa on reikä sivussa – ei päällä. Myyrien torjunnassa kannattaa kuitenkin olla tarkkana; maamyyrä eli kontiainen (Talpa europaea) on rauhoitettu, eikä sitä saa puutarhoissakaan häiritä – vaikka sen pinnalle työntämät multakasat häiritsisivätkin pihanomistajaa.Kontiainen on hyönteissyöjä, joka ei siis käytä kasvinosia ravinnokseen. Se kuitenkin häiritsee kasvien luonnollista kasvua maan alla risteilevien käytävien viedessä kasvien tarvitseman mullan – ja hyvin hoidetut nurmikot muuttuvat kynnöspelloiksi kontiaisen takia. Maamyyrän onkalot voivat myös aiheuttaa pihan rakenteille vaikeasti korjattavia vahinkoja, esimerkiksi kivetysten alla. Rauhoitetun kontiaisen myrkyttäminen tai muulla tavoin vahingoittaminen on lailla kielletty, joten karkotteiden käyttö on ainoa vaihtoehto suojautua sen aiheuttamia tuhoja vastaan.
20222_76860.jpg
Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet
Suomi jaetaan yhdeksään vyöhykkeeseen kasvien menestymisen suhteen. Vyöhykejakoon vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.
202212_45234.jpg
Miltä puutarhasi näyttää talvella?
Kylmenevät ilmat ja lyhenevät päivät sekä tuuli, sade ja lumi ajavat ahkerimmatkin kotipuutarhurit talven tullen sisätiloihin. Kuluneen puutarhakauden muistot ja mielikuvat ovat vielä tuoreena muistissa, joten niitä kannattaa nyt hyödyntää. Talvi on hyvää aikaa suunnitella omaa puutarhaa ja miettiä tulevan kasvukauden projekteja ja hankintoja.Puutarha.netistä löytyy tietoa pihan suunnittelusta, rakentamisesta ja eri vaihtoehdoista sekä tietenkin kasveista. Talven hiljaisina hetkinä kannattaa hyödyntää esimerkiksi Keskustelupalstaa,josta löytyy mukavaa luettavaa ja samanhenkistä seuraa miltei vuorokaudenajasta riippumatta.
20216_71363.jpg
Mitä on bokashointi?
Japanin kielestä lainattu sana "bokashi" tarkoittaa fermentoitunutta orgaanista jätettä. Fermentointi taas tarkoittaa puolestaan hapettomassa tilassa tapahtuvaa maitohappokäymistä. Maitohappokäymisessä hyödynnetään maitohappobakteereita, hiivoja, entsyymisieniä ja muita pieneliöitä.Ilmatiiviissä bokashiastiassa biojäte fermentoidaan sekoittamalla biojätteen joukkoon EM-mikrobiseosta (effective micro-organism) eli bokashirouhetta. Bokashirouhe sisältää juuri edellä mainitut ja maaperälle hyväksi havaitut bakteerit, hiivat ja pieneliöt. Rouhe kehitettiin Japanissa 1970-luvulla kehitetty seos.
20218_72067.jpg
Siementen kylväminen on hauskaa
Useimmat monivuotiset kasvit kukkivat vasta kylvöä seuraavana vuonna, jotkut aikaisin kylvettyinä jo samana kesänä. Yleensä perennat kylvetään maalis-heinäkuussa, mutta yhtä hyvin ne voi kylvää juuri ennen talven tuloa!
20146_39767.jpg
Tee kasveilla viherkatto piharakennukseen
Viherkaton tekeminen vaikkapa huussiin, roskakatokseen tai puuliiteriin on nopea tapa saada aikaan ihana, visuaalisesti näyttävä yksityiskohta elävöittämään koko pihan ilmettä! Viherkattoja on tehty ympäri maailmaa jo vuosisatoja ja yhtä sen perinteisimmistä muodoista, turvekattoa, on käytetty aikanaan Suomessakin saunojen, navettojen ja aittojen katteena.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton