• Etusivu
  • Hoitotyöt

Istuta taimet oikein – Lue 10 varmaa istutusvinkkiä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 26.06.2024
20227_64914.jpg

Taimia voi istuttaa heti kun lapion saa painettua maahan. (Kuva: Pixabay)

Taimien istuttaminen ei ole mitään salatiedettä, vaan jokainen kotipuutarhuri voi tarjota taimelleen mahdollisimman hyvän alun. Tässä artikkelissa vastataan 10 yleisimpään, taimien istuttamista koskevaan kysymykseen.

Milloin voi aloittaa istutustyön?

Taimen voi istuttaa heti, kun lapion saa painettua maahan. Ajankohtaa edistää, jos kasvupaikka on valmisteltu jo syksyllä eli rikkaruohot poistettu ja kasvualustaa parannettu. Varhain keväällä istutettu taimi hyödyntää mainiosti kevätkosteuden ja lisääntyvän valon.

Omalle pihalle sopivia kasvivaihtoehtoja kannattaa suunnitella jo talven aikana tai ainakin ennen taimimyymälään menoa. Kasvupaikkavaatimukset ja menestymisvyöhykkeet on otettava huomioon kasvia valitessa. Parhaiten ilmastoomme soveltuvat Suomessa lisätyt ja kasvatetut kasvikannat.

Millainen on hyvä taimi?

Hyvin kasvaneen taimen vuosikasvut ovat vahvoja ja pitkiä. Siinä on myös voimakas ja terve juuristo. Mikäli taimi on astiassa, niin kannattaa valita kasvualustaltaan kostea yksilö. Kuivassa ja tiivistyneessä kasvualustassa juuret eivät ole voineet hyvin. Terve kasvi ei tuo puutarhaan uusia tauteja, tuholaisia tai rikkakasveja.

Kasvuunlähdön kannalta olisi parasta, että taimi olisi samassa kasvurytmissä ympäröivän luonnon kanssa. Täydessä kasvussa olevat taimet vioittuvat helposti Suomen kevätpakkasissa.

Valitse vahva ja terveeltä vaikuttava taimi. Mikäli valinnanvaraa on, niin ota ainakin koristepensaista jo valmiiksi haaroittunut, tuuhea yksilö.

<p data-block-key="pe91k">(Kuva: Shutterstock)</p>
(Kuva: Shutterstock)

Mikä on avo-/paljasjuurinen taimi?

Paljasjuurinen taimi on nimensä mukaisesti paljain juurin. Paljasjuurisesta taimesta on kaikki multa karisteltu pois. Ne istutetaan lepotilassa joko keväällä tai myöhään syksyllä lehtien varistua.

Istutuksessa on oltava tarkka, etteivät juuret pääse kuivumaan. Juurten kuivuminen voi estää kasvuunlähdön.

Kasvualustaa valmistellessa tulee juurten olla kuivumisen estämiseksi muovin tai turpeen alla suojassa. Paljasjuurisia taimia myös liottaa noin puoli tuntia vedessä ennen istuttamista.

Paljasjuurisina myydään lähinnä aitataimia, jotka on pakattu 10 piiskataimen nipussa kosteaan turpeeseen ja muovipussiin. Myös jaloruusuja myydään samalla tavalla avojuurisina turpeeseen pussitettuina.

Milloin astiataimen voi istuttaa?

Avojuurisia taimia istutetaan vain varhaiskeväällä tai myöhään syksyllä, mutta astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Se on juurtunut kasvualustaansa ja kasvaa jatkuvasti, eikä häiriinny istutuksesta. Astiataimea voi pitää vaikka terassin koristeena kesäkauden ajan, mikäli huolehtii taimen kastelusta. Kasvukauden lopussa voi sitten istuttaa muhkeassa kasvussa olevan taimen oikealle kasvupaikalleen!

Milloin havukasveja istutetaan?

Kevät ja alkukesä on havukasvien istutusaikaa. Syysistutuksia voi vielä tehdä kotimaisilla taimilla. Juuripaakku kannattaa kastella hyvin ennen istuttamista ja avata solmut vasta taimen ollessa kuopassaan. Kangas hajoaa muutamassa vuodessa, joten sitä ei tarvitse poistaa. Juuripaakun hajoamisesta on siis enemmän haittaa kuin sitä suojaavasta kankaasta.

Minkä kokoinen istutuskuopan tulisi olla?

Istutuskuopan pitää olla reilun kokoinen, jotta taimen juuripaakun ympärille saadaan riittävästi kuohkeaa multaa. Perusmaata kannattaa parantaa lisäämällä siihen noin puolet uutta kasvualustaa. Kevyeeseen maahan lisätään vahvempaa multaa, tiiviin savimaan keventäjäksi hiekkaa ja turvetta. Hyvä kasvuunlähtö edellyttää riittävää kerrosta ravinteikasta multaa, jossa ilman- ja vedenkierto on hyvä.

Puun taimi kannattaa yleensä myös tukea. Tukipuu/-puut painetaan istutuskuopan pohjan tiiviiseen maahan ennen istutuskuopan lopullista täyttämistä, jotta se pysyisi hyvin taimen tukena.

Kuinka syvään taimet istutetaan?

Taimet istutetaan yleensä entiseen syvyyteensä, niin että multa peittää juuripaakun pinnan. Poikkeuksena ovat jaloruusut, köynnösruusut ja isokukkaiset kärhöt. Niiden jalonnuskohdan (paksumpi kohta juurenniskassa) tulee olla vähintään 15 cm syvyydessä, jotta taimi pärjäisi pakkastalvien yli.

Puut kannattaa puolestaan istuttaa aina pienelle kummulle. Yleisin istutusvirhe on nimittäin istuttaa puut liian syvälle, jolloin multa tukahduttaa puun ja sen kasvu tyrehtyy.

<p data-block-key="c1vzf">(Kuva: Shutterstock)</p>
(Kuva: Shutterstock)
Ohje

Ohje

Pensaiden istutusetäisyydet

Pensaita voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Kastele paakut huolellisesti ennen istutusta sekä sen jälkeen.

  • Paljasjuurisia aitataimia istutetaan 3–4 kpl/metri.
  • Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1,5–3 kpl/metri. Taimet voivat olla valmiiksi haarottuneita astiataimia tai paljasjuurisia taimia.
  • Pienet koristepensaat istutetaan 50–70 cm välein.
  • Keskikokoiset koristepensaat 70–100 cm välein.
  • Isot koristepensaat 100–150 cm välein.
  • Herukkapensaat istutetaan 150–200 cm välein.
  • Karviaiset 100–150 cm välein.
  • Vadelmatistutetaan 50 cm välein, riviväli vähintään 150 cm.

Pitääkö taimia leikata?

Omenapuut leikataan aina istutuksen yhteydessä. Versot typistetään kestävän rakenteen aikaansaamiseksi, kilpalatvat poistetaan ja liian jyrkässä kulmassa kasvavat versot poistetaan tai typistetään.

Myös aitataimien istutusleikkaus parantaa kasvua ja saa taimen haaroittumaan heti alusta alkaen. Syksyllä istutetut omenapuut ja aitataimet leikataan vasta seuraavana keväänä ennen kasvuunlähtöä.

Astiataimet ovat yleensä hyvin haaroittuneita, mutta mikäli näin ei ole niin leikkaus kannattaa. Havukasveja ja alppiruusuja ei leikata istutettaessa.

Kuinka usein pitää kastella?

Taimi kastellaan hyvin ennen istuttamista. Sitä voi myös liottaa vedessä kasvualustan kunnostamisen ajan, jotta paakku kostuisi perusteellisesti. Myös istutuskuoppa kannattaa kastella. Istuttamisen jälkeen kastelu saa olla hyvin runsas, jotta vesi tiivistää maan ja painaa mullan ja juuret tiiviisti toisiinsa.

Seuraavina viikkoina runsas kastelu pari kertaa viikossa varmistaa hyvän kasvuunlähdön. Ensimmäisenä kasvukautenaan taimen kastelusta tulee huolehtia ainakin kerran viikossa, etenkin hellekausina. Sateisina kesinä ja syysistutuksissa riittää harvempikin kastelu.

Kuinka myöhään syksyllä voi istuttaa?

Taimia voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulaa. Syksyllä maa on kosteampaa kuin keväällä, eikä kuumuus rasita taimia. Loppukesällä ja syksyllä taimitarhojen ja puutarhamyymälöiden valikoima on myös runsaimmillaan!

Ohje

Ohje

Perennojen istutusetäisyydet

Perennoja voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Paakut kastellaan hyvin sekä ennen istutusta että sen jälkeen. Ne istutetaan hieman entistä syvempään, mieluusti 1-2 cm multaa paakun päälle.

  • Jättiläisperennat istutetaan 70–100 cm:n välein.
  • Pioni ja muut isohkot perennat istutetaan 60 cm:n välein.
  • Syysleimukukka ja sen kokoiset istutetaan 50 cm:n välein.
  • Jättiläispäivänkakkara ja sen kokoiset istutetaan 30 cm:n välein.
  • Maksaruohot ja muut pienet perennat istutetaan 10–15 cm:n välein.

Lue lisää istutusvinkkejä

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20207_65901.jpg
Vadelmasadosta tulossa hyvä
Hedelmä- ja marjanviljelijäin liiton tiedotteen mukaan vadelmat ovat jo kypsyneet maan etelä- ja keskiosissa ja jatkaa nopeaa kypsymistään lähes koko maassa. Seuraavat viikot ovatkin vadelman pääsatokauden aikaa. Poimi vadelmat talteen talveksi!
202212_45234.jpg
Kun puutarha nukkuu, ideat versovat – talvi on suunnittelun aikaa
Kylmenevät ilmat ja lyhenevät päivät sekä tuuli, sade ja lumi ajavat ahkerimmatkin kotipuutarhurit talven tullen sisätiloihin. Kuluneen puutarhakauden muistot ja mielikuvat ovat vielä tuoreena muistissa, joten niitä kannattaa nyt hyödyntää. Talvi on hyvää aikaa suunnitella omaa puutarhaa ja miettiä tulevan kasvukauden projekteja ja hankintoja.
Ämpäri täynnä mustaherukoita
On juuri sopiva hetki säilöä herukoita – pakasta, hilloa tai keitä mehua talven varalle
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.
Lannoitus 20238_59486.jpg
Vehreä, kukkiva ja satoisa puutarha ensi kesänäkin ‒ Ethän unohda syyslannoitusta?
Monivuotiset kasvit, perennat, pensaat, puut sekä nurmikko kaipaavat lannoitusta syksyllä. Erityisesti siitä hyötyvät marja- ja hedelmäkasvit. Syyslannoitus auttaa kasveja valmistautumaan talveen, lisää talvenkestävyyttä ja parantaa keväällä alkavan kasvukauden satoa ja kukintaa.Lannoitus on varmin tehdä elo-syyskuussa, kun kasvukautta on vielä jäljellä – marjapensaiden ja hedelmäpuiden osalta heti sadonkorjuun jälkeen. Näin kasvit ehtivät käyttää ravinteet hyödykseen. Syyslannoitteet sisältävät kaliumia ja fosforia. Typpilannoitteita ei käytetä syksyisin, sillä typpi huonontaa kasvien talvenkestävyyttä.
20226_77140.jpg
Aitapensaan valinnassa vaihtoehtoja ja reunaehtoja
Haluatko vapaasti kasvavan ja helppohoitoisen aidanteen vai jaksatko leikata ja muotoilla pensasaitaa säännöllisesti? Haluatko kukkivia lehtipensaita vai onko tärkeämpää, että aita toimii tiiviinä näkö-, melu- ja pölysuojana, myös talvella? Kuinka korkea aidan pitää olla? Tarvitaanko piikkistä pensasaitaa estämään asiatonta läpikulkua?
20233_62965.jpg
Uutta: Maaliskuun vinkit
Maaliskuussa lisääntynyt auringonpaiste antaa uutta puhtia kevään touhuihin. Omistajiensa tavoin myös kodin viherkasvit piristyvät lisääntyvän valon sekä uuden, ravinteikkaan mullan ja lannoituksen alkamisen myötä.
20227_78632.jpg
Yksivuotisten kesäkukkien hoitoniksejä
Kesäkukat ovat kestäviä ja pitkään kukkivia yksivuotisia kasveja.Niillä voidaan tehdä kukkiva puutarha myös pieneen tilaan. Lisäksi kesäkukat ovat edullisia ja useimmiten helppohoitoisia. Istutusaika alkaa varhain keväällä ja jatkuu aina pitkälle syksyyn; kesäkukilla saadaan siis kukkaloistoa moneksi kuukaudeksi.
Puutarhan syystoimia.jpg
Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan
Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.
Kateviljely on helppoa.
Vinkkejä maanpeitteisten viljelymenetelmien käyttöön
Ryytimaata ei välttämättä tarvitse muokata. Muokkaustyön voit teettää madoilla. Ryytimaata ei välttämättä tarvitse edes harata eikä kitkeäkään. Rikkaruohojen kasvun voit estää katteilla. Peitä rivivälit ja käytävänkohdat mustalla muovilla, ja rivit 5‒10 sentin paksuudelta puunlehdillä, heinällä, oljilla tai levällä.
20211_68015.jpg
Huonekasveja hedelmistä
Monien eksoottisten lajien siemenet itävät helposti ja niistä voidaan saada erikoisia huonekasveja. Kypsistä hedelmistä talteen otetut siemenet kylvetään hiekkapitoiseen kylvömultaan (ei voimakkaasti lannoitettuun huonekasvimultaan), peitetään haihduttamisen vähentämiseksi ja asetetaan lämpimään ja valoisaan paikkaan. Kylvös on myös jatkossa pidettävä tasaisen kosteana. Paras kylvöaika näillekin siemenille on kevät ja alkukesä.Taimettamisen jälkeen kasvit tarvitsevat paljon valoa, lämpöä ja monet myös kasvutilaa. Kasteluvettä kannattaa seisottaa vuorokauden ja kasveja pitää myös sumutella. Useimmat taimista ovat alkujaan tropiikin lämmöstä, joten kylmää ja vetoa ne eivät siedä.Minkä hedelmän siemeniä sitten kannattaisi lähteä kokeilemaan ja kuinka tulisi toimia?Ps. Aihetta sivuten saattaisi kiinnostaa myös artikkeli: Matkalta mukaan: kotipuutarhurin kasvituliaiset
20208_66096.jpg
Valitse kotipihan kasvit oikein
Kotipihan kasveja valitessa kannattaa ensimmäiseksi huomioida kasvuolosuhteet – siis valon määrä sekä maaperän kosteus ja koostumus. Lisäksi kasvivalintoihin vaikuttaa pihan maantieteellinen sijainti. Suomi on pitkä maa ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä ankarammiksi kasvuolosuhteet muuttuvat.
202310_61179.jpg
Hilla, lakka, suomuurain
Rakkaalla lapsella on aina monta nimeä. Se sanonta pitää paikkansa myös tämän herkullisen marjamme kanssa; lakka eli hilla eli muurain (Rubus chamaemorus) on vatukoiden (Rubus) sukuun ja ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva, ruohovartinen kasvi. Kasvin nimitys vaihtelee alueittain niin, että lakasta puhutaan perinteisesti Länsi-Suomessa ja hillasta Itä-Suomessa, Lakkaa sanotaan myös suomuuraimeksi, lintiksi ja valokiksi. Nimeä käytetään niin kasvista kuin sen tuottamasta heleän oranssista, mehukkaasta marjastakin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton