• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kanttarelli

Rakentajan toimitus
Päivitetty 12.12.2018
20119_27788.jpg

Kantarelli, keltavahvero, keltasieni

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niinpä kanttarelli tunnetaan myös keltavahverona, keltasienenä sekä kantarellina.

Esiintyminen

Ensimmäisiä kanttarelleja on voitu nautiskella jo kesäkuulla, mikäli kosteutta on ollut tarpeeksi. Satokausi kestää lokakuulle asti. Sienen parhaita kasvupaikkoja ovat sekametsät, joissa kasvaa enimmäkseen koivuja sekä muita lehtipuita. Kantarelli kasvaa useamman kasvukauden samoilla paikoilla, järvien rantamilla sekä saarissa. Kasvu tapahtuu usein ryppäissä, kun yhden sienen löytää, on yleensä kavereita lähellä. Sientä ei ole helppo löytää, se maastoutuu aluskasvillisuuteen, jolloin tarvitaan salapoliisin kykyjä, jotta se löydetään.

Tunnistaminen

Keltavahvero on helposti tunnistettava sieni. Se on kokonaisuudessaan väriltään oranssinkeltainen. Suppilomainen lakki voi olla kovinkin mutkainen reunaltaan. Vanhemmalla sienellä lakin reuna taittuu ylöspäin muuttuen terävämmiksi.
Vahverolla näyttää myös olevan heltat, jota ne eivät kuitenkaan ole. Koko sieni on yhtenäinen, siitä ei pysty erottamaan, milloin lakki päättyy ja jalka alkaa.

Käyttö

Keltavahverossa on harvoin toukkia. Se on syötävä vähän vanhempanakin vaikka sitkeähkö olisikin. Se voidaan pakastaa, kuivata tai syödä tuoreeltaan. Vahverossa säilyy myös jääkaapissa muutaman päivän.
Jos kantarelleja pakastaa, on ne hyvä käyttää kuumalla paistinpannulla (ilman rasvaa), jotta mikrobi- ja entsyymitoiminnat loppuvat. Lisäksi tarpeeton neste kiehahtaa pois. Samalla saadaan makuominaisuudet pysymään hyvinä. Mutta, jos pakastus on lyhytaikaista, ei em. käsittely ole välttämätön.
Kuivaus onnistuu parhaiten, kun sienet pilkotaan tarpeeksi pieniksi palasiksi ja annetaan niiden kuivahtaa miedossa lämmössä. Tämän jälkeen on vuorossa kunnon kuivaus. Kuivattu vahvero voi olla voimakkaan makuinen, joten annostelun tärkeys on muistettava.

Parasta sieni on kuitenkin tuoreena laitettuna esim. seuraavanlaisesti:

Kantarellimuhennos
1 sipuli
0,5 l puhdistettuja kantarelleja
2 rkl margariinia tai voita
suolaa, pippuria
1 rkl vehnäjauhoja
1 dl kasvislientä
2 dl kermaa

Sipuli hienonnetaan. Kuullotetaan rasvassa sipuli ja sienet. Maustetaan suolalla ja pippurilla. Ripotellaan jauhot rasvaan ja sekoitetaan. Lisätään liemi ja kerma koko ajan sekoittaen. Keitetään muhennosta n. 10 min välillä sekoittaen. Maustetaan tarvittaessa.

Lue lisää sienistä!

Suppilovahvero
Kangasrousku

Puutarha.netin valikosta löytyy lisää tietoa luonnon antimista - ja lisätietoa erilaisista sienistä. Tunnistatko rouskut, haperot... muistatko jokamiehenoikeudet? Tästä pääset kaiken tiedon pariin!

Kasvillisuus
sienet
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202112_74213.jpg
Autiotilat pienruokatuotannon keitaiksi
Moni kaupunkilainen haaveilee omakotitalon puutarhasta tai siirtolapuutarhan palstasta, jotta voisi tuottaa omia puutarhatuotteita kuten salaatteja, juureksia, omenia, marjoja ja raparperia. Varsinkin pääkaupunkiseudulla tästä ihanteesta tulee todella kallis harrastus. Usein unohdettu vaihtoehto on autiotila valmiine puutarhoineen – ja villiruokamahdollisuuksineen kuten villivihannekset, sienet ja marjat. Näitä hylättyjä pikkutiloja pihapiireineen on Suomen maaseutu pullollaan.
20076_5367.jpg
Maistuvat perunat ja vihannekset nyt avomaalta
Varhaisimmat, maaliskuun loppupuoliskolla istutetut perunat saatiin touko-kesäkuun vaihteen juhlapöytiin. Kesäkuun puolivälissä uusien perunoiden ja kasvisesikoisten esiinmarssi vauhdittuu rivakkaan tahtiin, kun huhtikuussa maahan laitettua satoa korjataan. Oman maan kesäsato ansaitsee tulla huomatuksi. Kannattaa keskittyä erityisesti makuihin nyt, kun erityismakujen aika on.
20179_50277.jpg
Lampaankääpä
Helposti löydettävä ja tunnistettava sieniTämä sieni on helppo löytää metsästä, eikä tunnistamisessakaan liene vaikeutta. Kääpiin kuuluvat myös vuohen- ja typäskääpä.
20087_12161.jpg
Kasvikset kuuma ruokateema
Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.
20134_34664.jpg
Nyt on herkkusienten herkkuaika
SIENIVIIKKO 15.-21.4.Kauppapuutarhaliiton tiedoteRuokakaupasta voi poimia tuoreet sienet koriin milloin vain. Hyvää sienisatoa riittää kautta koko vuoden. Kevään edistyessä kaivetaan grillit esiin, ja vappuna herkutellaan ihanilla grilliherkuilla.
Kaalit
Kaalilla koreasti ‒ uutta ja klassista
Jokaiseen vuodenaikaan kuuluu juuri sille tyypillinen keräkaalinsa. Löyhäkeräisten ja rapsahtavien varhais- ja kesäkaalien jälkeen nyt eletään makeiden syyskaalien kautta. Vain syksyllä saa litteitä, erityisesti kääryleisiin sopivia kaaleja. Myöhäissyksy erottuu hapankaalin valmistuksen kulta-aikana. Talviruokaan on tarjolla jälleen omanlaisensa, tiivisrakenteiset, jopa jalkapallon kokoiset kaalinkupunsa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton