Kuinka varmistan ostotaimen kasvuunlähdön?

Rakentajan toimitus

Päivitetty 21.06.2021

Puutarhamyymälät ja taimitarhat antavat yleensä kasvuunlähtötakuun. Mikäli ostettu taimi ei huolellisista istutus- ja hoitotoimista huolimatta herää kasvamaan, niin moni liike antaa kuittia ja kasvia (paakkuineen) vastaan uuden taimen.

Ohje

Takuu on yleensä voimassa, jos
- Kasvi on istutettu tiedossa olevalle menestymisvyöhykkeelle.
- Kasvi on ostettu ja istutettu maahan saman vuoden keväällä tai edellisvuoden syksyllä (aremmille tai ruukkuun istutetuille kasveille ei ole talven yli -takuuta).
- Istutus- ja hoito-ohjeita on noudatettu.
- Kasvin olosuhdevaatimuksia on noudatettu mahdollisimman hyvin.

Huom! Nämä ovat kasvuunlähtötakuun yleisimmin käytetyt ohjeet. Varmista aina taimen ostopaikasta myymäläkohtaisen kasvuunlähtötakuun ehdot, kriteerit ja voimassaoloajat.

Kasvuunlähtötakuu ei myöskään kata kuljetuksen, väärän lannoituksen, lumen tai jyrsijöiden aiheuttamia vahinkoja.

Hoito-ohjeet taimesi hyväksi

Kuljetus ja säilytys
Huolehdi kuljetuksen aikana siitä, ettei lehtevä kasvi altistu kuivuttavalle ilmavirralle matkan aikana. Mikäli et pääse heti istutuspuuhiin, säilytä kasveja tuulensuojaisessa ja varjoisassa paikassa ja huolehdi kastelusta. Kasvit kestävät pitkäaikaistakin säilytystä, kunhan niiden kastelusta huolehditaan.

Kasvien imeyttäminen
Anna etenkin paljasjuuristen kasvien ja kuivien paakkujen imeä vettä 1-10 h ennen istuttamista. Astia- ja paakkutaimet voidaan imeyttää istutuskuoppaan annetulla runsaalla vedellä. Kanukat (Cornus) ja pajut (Salix) ovat valmiina istutukseen noin puolen tunnin imeytyksen jälkeen.

Istutus ja tukeminen
Kasvualustan tulee olla kasville sopiva niin rakenteeltaan, happamuudeltaan kuin ravinteiltaankin. Juurtuminen tapahtuu parhaiten miedosti lannoitettuun kasvualustaan. Lisää uutta kasvualustaa ja muokkaa se hyvin perusmaahan. Istutuskuopan tulee olla riittävän kokoinen ja hyvin perustettu.

Astia- tai paakkutaimien paakkua ei saa rikkoa, mutta tarpeen vaatiessa ahtaassa purkissa kiepille kasvaneita juuria saa varovasti oikoa. Paakkutaimien kiristävät siteet leikataan auki, mutta poistaa sitä ei tarvitse - vain muoviset suojukset poistetaan.

Tuulen aiheuttama heiluminen voi estää kasvin juurtumisen, joten etenkin kookkaat kasvit pitää tukea. Istutuksen yhteydessä perusmaahan painetaan 1-4 tukipuuta, joihin puu kiinnitetään. Tukisidettä on voitava löysentää kasvin kasvaessa ettei se kurista runkoa kasvin kasvaessa. Parin vuoden kuluttua istutuksesta tuet voidaan poistaa.
Kts. Puun tukeminen

Useimmat kasvit istutetaan entiseen kasvusyvyyteensä. Poikkeuksina ovat mm. ryhmäruusut, joiden jalonnuskohta jätetään noin 10 cm maanpinnan alapuolelle sekä jalokärhöt, jotka istutetaan noin 20 cm:n syvyyteen. Tasaisilla ja kosteapohjaisilla paikoilla taimet kannattaa istuttaa matalaan kumpuun. Erityisesti omenapuut pitävät kumpuun istuttamisesta.

Kastele kunnolla heti istutuksen jälkeen. Maa tiivistyy näin taimen juuripaakun tai juurten ympärille ja pitää alustan kosteana pitkän aikaa. Huolehdi ainakin ensimmäisen kesän ajan taimen kastelusta. Anna kerralla vettä reilusti, jotta juuret hakeutuvat alaspäin (eikä pintaan) sitä hakemaan.

Lue lisää istuttamisesta

Paljasjuurisia taimia istutettuasi voit lyhentää versoja haihdunnan pienentämiseksi. Leikkaus myös kannustaa taimia haarautumaan. Havupuita ei leikata. Koivu, vaahtera ja kivihedelmät (mm. luumu) saavat keväällä mahlavuodon, joten niitä ei silloin pidä leikata. Muita astiataimia voit harkintasi ja tarpeen mukaan typistää istutuksen yhteydessä.

Lisää halutessasi lisälannoitus juuriston yläpuoliseen multaan, eli pintaan kevyesti sekoittaen. Jotkut laittavat myös istutuskuopan pohjalle luonnonlantaa tai kompostia odottamaan kasvin juurten kasvamista sinne saakka.

Kasvuunlähtö ja jurominen
Kasvuunlähdön nopeus riippuu taimen lajikohtaisista ominaisuuksista ja siitä onko kyseessä astiataimi vai paljasjuurinen taimi. Kasvuunlähtöön vaikuttavat myös ilman ja maan lämpötila sekä kosteus.

Yleensä silmut avautuvat 3-4 viikon kuluessa. Mikäli näin ei tapahdu, niin voit tarkistaa varovasti pintaa raaputtamalla onko kasvi elossa (näkyykö vihreää kuorisosaa?). Jos taimi vaikuttaa olevan elossa, niin kyseessä on juromisilmiö; kasvin vedenotto suhteessa haihduntaan pitää kasvin koossa, mutta ei riitä kasvun alkamiseksi. Jurominen voidaan katkaista tiivistämällä kasvualusta oikein, suihkuttamalla kasvia, peittämällä rei'itetyllä muovilla ja antamalla sille reilusti lämmintä vettä.

Istutuksessa tapahtuneet virheet voivat saada kasvin juromaan jopa useamman vuoden ajan. Tällöin kasvi kyllä pysyy elossa, mutta kasvua ei tunnu tapahtuvan. Juromisen syynä on useimmiten se, ettei kasvi pysty syystä tai toisesta kasvattamaan juuria ympäröivään kasvualustaan saadakseen riittävästi vettä ja ravinteita kasvuun. Lopulta sitkeys kyllä yleensä voittaa ja kasvuakin syntyy.

Syyshoito
Juuristossa makaava vesi voi tuhota jäätyessään niin uusia kuin vanhojakin istutuksia. Varmista siis, ettei juuristoalue jää painanteelle - tee mielummin vaikka pieni kumpare taimen juurelle. Syyslannoitetta voi sekoittaa pintaan. Muista suojata kasvisi tarpeen mukaan.

Hoitotyöt

hyötykasvit

kasvit

Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Hoitotyöt

Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen

Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.

Hoitotyöt

Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?

Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.

Kasvillisuus

Kasvien tehoaineet kevään mörköjä vastaan

Valokuvissa kevät näyttää aina kauniilta ja lämpimältä - varastojen perältä kaivetaan kesämekot, polkupyörä ja poljetaan piknikille puistoon, jossa kukat kukkivat jo täydessä loistossaan. Meille suomalaisille kevät ei ole kuitenkaan aina ihan tätä. Välillä on lunta ja välillä taas ei. No, siinä välissä on vettä. Ja loskaa. Toki ne kukat ja muut kasvit sieltä alkavat aikanaan kurkkimaan, ja linnut palaavat lopulta hermolomiltaan. Harmittavan usein tämä kaikki menee kuitenkin melkoisen lähelle kesää, jolloin suurin osa keväästä on monelle melkoisen harmaata ja ilotonta. Tutkitusti suomalaiset ovatkin keväisin onnettomimmillaan.

Kasvillisuus

Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku

Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.

Kasvillisuus

Lasitetulla terassilla lisää ihania hetkiä mökkielämään ja lisätilaa kasveille ja yrteille

Suomalaisille kesä ja mökki kuuluvat vahvasti yhteen ja mökkikauden alkaminen on monelle vuoden kohokohta. Mökkikaudesta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä talven pimeydessä on ihana muistella mökkiterassilla juotuja aamukahveja tai keskiyön auringon ihastelua. Toisinaan lyhyestä kesästä jää päällimmäisenä mieleen hankala sää – äkillisen sadekuuron pilaama ruokailuhetki tai terassille tuulen mukana ajautuvat risut, lehdet ja siitepölyt. Kuulostaako liiankin tutulta?