• Etusivu
  • Kasvillisuus

Suomen metsien myrkylliset sienet

Tunnista myrkkysienet

Tiina Painokallio
Päivitetty 10.08.2025
202310_83203.jpg

Sienestys on mainio tapa viettää aikaa luonnossa koko perheen kesken. Lasten kanssa retkeillessä on tärkeää korostaa, että poimitaan vain tuttuja ja turvallisia sieniä – ja ihaillaan myrkkysieniä vain katseella. (Kuva: Adobe Stock)

Pääsääntö on, että poimitaan vain ne sienet, jotka tunnetaan. Sääntöön on yksi poikkeus: myrkkysieniä ei poimita, vaan jätetään ne metsään. Esimerkiksi kavalakärpässienen pienikin palanen syötynä saattaa tappaa.

Missä myrkyllisiä sieniä kasvaa?

Myrkkysieniä löytyy joka puolella Suomea, joskaan kaikkia lajeja ei joka puolella maatamme olekaan. Punaista kärpässientä kasvaa koko maassa sekä metsässä että pihoissa keskikesästä lähtien. Valkokärpässieniä löytyy havu- ja sekametsistä elo-syyskuussa. Se on hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa

Harvinaista kavalakärpässientä löytyy lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla. Viime vuosina on havaintoja tehty myös laajemmalta alueelta ja kavalakärpässienen oletetaan levinneen hieman idemmäs. Ilmaston lämpeneminen saattaa olla syynä sienen leviämiseen. Siniharrastajien tekemät havainnot on erittäin helppo ilmoittaa esimerkiksi laji.fi -sivustolla.

Pantterikärpässientä tavataan Etelä-Savoa myöten. Suippumyrkkyseitikkiätaasen löytyy pääsääntöisesti Etelä-Suomesta.Pulkkosientä tapaa puistoissa, hakkuualueilla, kotipihassa ja metsässä tietenkin.

Korvasienistä onkin ollut aiemmin juttua.

Tunnistaminen

Punainen kärpässieni on helpoin tunnistaa. Se erottuu metsästä kauniilla punaisella valkotäpläisellä lakilla.

Valkokärpässieni on puhtaan valkoinen kauttaaltaan. Se sekoitetaan helposti herkkusieneen, joten jos ei ole varma, sieni kannattaa jättää metsään. Jos kuitenkin valkoisen kärpässienen kanssa valmistusvaiheeseen asti ehtii, sienen heltat ja itiöt pysyvät valkoisina eivätkä tummu. Viimeistään silloin on syytä heittää sieni pikaisesti kompostiin.

Kavalakärpässieni on oliivinvärinen lakiltaan; lakissa saattaa olla valkoista täplää. Kaikki kärpässienet tunnistaa sienen jalassa olevasta tupista. Se jää useimmiten maan sisään, mutta on varma tunnistustapa.

Pantterikärpässienen lakki on vaaleanruskea, reunoiltaan säteittäisuurteinen ja sen pinnassa on pieniä valkoisia laikkuja kehinä. Jalka on valkoinen ja siinä on kapea rengas jalan puolivälissä. Jalan tyvessä on mukulamainen paksunnos, jonka reuna on terävärajainen.

Kärpässienille tyypillinen tuntomerkki on maan alla oleva pullistuva tyvi. Sienet kannattaa siis poimia niin sanotusti "juurineen!, jotta tunnistaminen olisi helpompaa ja varmempaa.

Suippumyrkkyseitikin lakissa on keskellä terävä huippu. Ensin lakki muistuttaa kelloa, vanhemmiten siitä tulee laakea. Sienen väri on oranssinruskea ja se tuoksuu retiisille tai raa'alle perunalle. Ruskeat ja paksut heltat ovat harvassa. Lieneekö seitikki viittaus seittiin, joka peittää sienen nuoria helttoja? Suippumyrkkyseitikin jalka on pitkähkö, siinä on epäselviä, keltaisia vöitä ja tyvi saattaa olla muuta jalkaa paksumpi.

Pulkkosieni on ruskea (sävy vaihtelee) ja väri tummenee, kun sientä koskee. Se muistuttaa hyvin paljon mustarouskua. Nuorena lakki kiertyy reunoilta sisäänpäin ja muodoltaan pyöreä, vanhana suppilo ylöspäin. Laakean lakin keskellä on lievähkö kohouma. Lakin heltat ovat eripituiset ja vaaleanruskeat. Jalan pinta on härmemäinen ja suippeneva tyven suuntaan.

<p data-block-key="pz38b">Punakärpässieni (Amanita muscaria). (Kuva: Shutterstock)</p>
Punakärpässieni (Amanita muscaria). (Kuva: Shutterstock)
<p data-block-key="upnvk">Pantterikärpässieni (Amanita pantherina) (Kuva: Shutterstock)</p>
Pantterikärpässieni (Amanita pantherina) (Kuva: Shutterstock)
<p data-block-key="p2btu">Valkokärpässieni (Amanita virosa). (Kuva: Shutterstock)</p>
Valkokärpässieni (Amanita virosa). (Kuva: Shutterstock)
<p data-block-key="jxclj">Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) (Kuva: Shutterstock)</p>
Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) (Kuva: Shutterstock)
<p data-block-key="2hi17">Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) (Kuva: Adobe Stock)</p>
Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) (Kuva: Adobe Stock)
<p data-block-key="jyzkj">Pulkkosieni (Paxillus involutus) (Kuva: Adobe Stock)</p>
Pulkkosieni (Paxillus involutus) (Kuva: Adobe Stock)

EDELLEEN TÄRKEIN SÄÄNTÖ ON OLLA KERÄÄMÄTTÄ SIENIÄ, JOITA EI TUNNE!

Opettele siis tuntemaan metsän herkulliset ruokasienet.

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20224_77859.jpg
Toimiva pihasuunnitelma maksaa itsensä takaisin
Pihasuunnitelman voi tehdä itse tai siihen voi palkata ammattilaisen. Jos ammattiapu tuntuu uudisrakentajasta tarpeelliselta, kannattaa pihasuunnittelijaan ottaa yhteyttä heti tontin hankinnan jälkeen. Olemassa olevan pihan uudistajan taas kannattaa miettiä rauhassa ainakin yhden kesän yli, ja kirjata ylös mitä uutta pihaansa kaipaa ja mitä sieltä todella haluaa pois.
20227_78632.jpg
Yksivuotisten kesäkukkien hoitoniksejä
Kesäkukat ovat kestäviä ja pitkään kukkivia yksivuotisia kasveja.Niillä voidaan tehdä kukkiva puutarha myös pieneen tilaan. Lisäksi kesäkukat ovat edullisia ja useimmiten helppohoitoisia. Istutusaika alkaa varhain keväällä ja jatkuu aina pitkälle syksyyn; kesäkukilla saadaan siis kukkaloistoa moneksi kuukaudeksi.
20233_62965.jpg
Uutta: Maaliskuun vinkit
Maaliskuussa lisääntynyt auringonpaiste antaa uutta puhtia kevään touhuihin. Omistajiensa tavoin myös kodin viherkasvit piristyvät lisääntyvän valon sekä uuden, ravinteikkaan mullan ja lannoituksen alkamisen myötä.
Kateviljely on helppoa.
Vinkkejä maanpeitteisten viljelymenetelmien käyttöön
Ryytimaata ei välttämättä tarvitse muokata. Muokkaustyön voit teettää madoilla. Ryytimaata ei välttämättä tarvitse edes harata eikä kitkeäkään. Rikkaruohojen kasvun voit estää katteilla. Peitä rivivälit ja käytävänkohdat mustalla muovilla, ja rivit 5‒10 sentin paksuudelta puunlehdillä, heinällä, oljilla tai levällä.
20208_66096.jpg
Valitse kotipihan kasvit oikein
Kotipihan kasveja valitessa kannattaa ensimmäiseksi huomioida kasvuolosuhteet – siis valon määrä sekä maaperän kosteus ja koostumus. Lisäksi kasvivalintoihin vaikuttaa pihan maantieteellinen sijainti. Suomi on pitkä maa ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä ankarammiksi kasvuolosuhteet muuttuvat.
20207_65901.jpg
Vadelmasadosta tulossa hyvä
Hedelmä- ja marjanviljelijäin liiton tiedotteen mukaan vadelmat ovat jo kypsyneet maan etelä- ja keskiosissa ja jatkaa nopeaa kypsymistään lähes koko maassa. Seuraavat viikot ovatkin vadelman pääsatokauden aikaa. Poimi vadelmat talteen talveksi!
Ämpäri täynnä mustaherukoita
On juuri sopiva hetki säilöä herukoita – pakasta, hilloa tai keitä mehua talven varalle
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.
202212_45234.jpg
Kun puutarha nukkuu, ideat versovat – talvi on suunnittelun aikaa
Kylmenevät ilmat ja lyhenevät päivät sekä tuuli, sade ja lumi ajavat ahkerimmatkin kotipuutarhurit talven tullen sisätiloihin. Kuluneen puutarhakauden muistot ja mielikuvat ovat vielä tuoreena muistissa, joten niitä kannattaa nyt hyödyntää. Talvi on hyvää aikaa suunnitella omaa puutarhaa ja miettiä tulevan kasvukauden projekteja ja hankintoja.
Lannoitus 20238_59486.jpg
Vehreä, kukkiva ja satoisa puutarha ensi kesänäkin ‒ Ethän unohda syyslannoitusta?
Monivuotiset kasvit, perennat, pensaat, puut sekä nurmikko kaipaavat lannoitusta syksyllä. Erityisesti siitä hyötyvät marja- ja hedelmäkasvit. Syyslannoitus auttaa kasveja valmistautumaan talveen, lisää talvenkestävyyttä ja parantaa keväällä alkavan kasvukauden satoa ja kukintaa.Lannoitus on varmin tehdä elo-syyskuussa, kun kasvukautta on vielä jäljellä – marjapensaiden ja hedelmäpuiden osalta heti sadonkorjuun jälkeen. Näin kasvit ehtivät käyttää ravinteet hyödykseen. Syyslannoitteet sisältävät kaliumia ja fosforia. Typpilannoitteita ei käytetä syksyisin, sillä typpi huonontaa kasvien talvenkestävyyttä.
20235_81963.jpg
Maanpeittokasvi perennoiden väleihin? Asiantuntija vastaa
Mitä matalaa, aikaisin viheriöivää perennaa istuttaisin syysleimujen (45–60 cm) väleihin? Paikka on aurinkoinen, Oulusta 100 km etelään. Istutusaluetta katsotaan yläviistosta, joten etualalla olevat kasvit eivät peitä tyhjää näkymää.
20226_78522.jpg
Punkkeja puutarhassa?
Eniten punkkeja on perinteisesti ollut saaristossa ja rannikolla, mutta talvien leutonemisen ja kauriiden lisääntymisen myötä punkit ovat yleistyneet myös muualla Suomessa. Viime vuosina punkkeja on havaittu niin kaupunkien puistoissa kuin hoidetuilla kotipihoillakin. Punkit viihtyvät esimerkiksi heinikoissa, aluskasvillisuuden seassa, pensaikoissa ja puiden lehtien alapinnoilla.
20233_62728.jpg
Hyötykasvien ravinnepuutokset – mitä puutarhasi kaipaa?
Kun keväällä kotipuutarhoissa on käännetty tulevan kasvimaan pohjaa ja tutkittu, miten marjapensaat sekä hedelmäpuut ovat säilyneet talven jäljiltä, on aika lannoittaa maaperä. Ravinnepuutokset eivät vielä näy, koska kasvukausi on aluillaan, mutta jos viime kasvukaudesta jäi mieleen jotakin erityisen poikkeavaa puutarhan kasveissa, kyse voi olla ravinnepuutoksesta. Maa köyhtyy joka vuosi, kun siinä viljellään kasveja. Viljavuustutkimus olisi hyvä teettää omasta maasta ennen puutarhatöitä; kotipuutarhastakin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton