• Etusivu
  • Hoitotyöt

Valtakunnallista huonekasviviikkoa vietetään 20.–26.09.2021

Hullaannutaan huonekasviviikolla!

Rakentajan toimitus
Päivitetty 20.09.2021
20219_72569.jpg

Kuva: Shutterstock

Huonekasvi-innostus on vienyt monen mukanaan kevään ja kesän aikana. Syksyn saapuessa siirrytään hiljalleen sisätiloihin, missä kesäkausi jatkuu viihtyvyyttä lisäävien -jopa trooppisten- kukkivien ja vihreiden kasvien avulla. Syksyn valtakunnallista huonekasviviikkoa vietetään 20.‒26.09.21.

Tänä vuonna kodin viihtyisyys sekä ystävien että lähipiirin merkitys ovat korostuneet suomalaisten arjessa. Tätä tavoitellaan myös valtakunnallisella huonekasviviikolla, jonka järjestävät toista kertaa Huonekasviseura ja Puutarhaliitto. Molemmat tahot haastavat suomalaisia muistamaan ystäviään, naapureitaan, sukulaisiaan tai perheenjäseniään rakkaudella valitulla huonekasvilla.

Ilahduta kasveilla!

Huonekasvit tuovat pienen paratiisin kotiin ja syysparvekkeille. Moni nuori saa kotoa muuttaessaan viherkasveja tupaantuliaislahjaksi ensiasuntoonsa. Huolenpitoa on hyvä kohdistaa viherkasviin, joille on myös lupa jutella. Hektisessä elämänvaiheessa huonekasvit tuovat puolestaan vihreydellään mielenrauhaa, ja niiden lomassa lyhytkin hetki rentouttaa esimerkiksi työpäivän jälkeen.

Kasviharrastaminen tuo päiviin kaivattuja rutiineja ja mielekkyyttä. Vaativimmat kasviryhmät kiehtovat monia tosiharrastajia ja niiden kartuttaminen on heille intohimo. Moni puolestaan nauttii helpoista ja näyttävistä peruskasveista.

Sopivia kasveja jokaiselle

Lahjaksi annettu kasvi kannattaa aina valita saajan kodin, harrastuneisuuden ja kiinnostuksen mukaan.

Graafiset anopinkielet, palmu- ja köynnösvehkat sopivat hyvin aloittelijalle, kun taas lehtevät unelmat ja kosteutta vaativat araliat tai hentolehtiset köynnökset sopivat jo kokeneelle kasviharrastajalle.

Kasvien helppohoitoisuutta ja elinvoimaisuutta voi edesauttaa laadukkaan mullan, altakasteluruukkujen, sumutuksin ja lisävalon avulla. Talvea vasten kasvit menestyvät parhaiten, kun lannoitusta vähennetään ja ruukun pintamullan annetaan kuivahtaa aina ennen seuraavaa kastelua. Uudet kasvit on hyvä istuttaa tilavampaan ruukkuun, jolloin hoito on helpompaa.

Useimmat kasvit syksyn saapuessa valoisammalle paikalle huoneistossa tai niille hankitaan lisävaloa.
Peikonkämmen (Philodendron sp.) on helppohoitoinen ja näyttävä viherkasvi (kuva: Puutarhaliitto ry)
Peikonkämmen (Philodendron sp.) on helppohoitoinen ja näyttävä viherkasvi (kuva: Puutarhaliitto ry)

Kasvit viestivät kodista

Huonekasvien historia Suomessa alkoi jo 1800-luvulla, ensin yläluokkaisena ajanvietteenä ja kodin edustavina elementteinä. Komea palmu salissa viesti perheen asemasta yhteiskunnassa. Pian kasvit valtasivat tavallisten mökkien ja kerrostaloasuntojen ikkunalaudat. Kasveista tuli kodin hengen ilmentymiä. Kun kaupungistumien voimistui 1960-luvulla, päätyi monen kaupunkilaisen kotiin tuttu isoäidin kasvi muistuttamaan perinteistä.

Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay

Parin viimeisen vuoden aikana viherkasvi-innostus on virinnyt uudelleen kaikkialla länsimaissa. Erityisesti nuoret aikuiset ovat innostuneet vihersisustamaan. Pelkistetyn mustavalkoisen sisustusmaailman jälkeen asumukset ovat muuttuneet jälleen kodikkaiksi, joissa viihtyisyyttä lisäävät huonekasvit. Kasvit raikastavat kodinilmettä, mutta niillä on myös huoneilmaa puhdistavia ja kosteuttavia vaikutuksia, jolloin sekä toimistot että kodit ovat parempia paikkoja olla ja työskennellä.

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Kysynnän kasvaessa myös myymälöissä on nyt laajempi huonekasvivalikoima kuin koskaan aikaisemmin. Jokaiselle kukkaruukun kastelijalle löytyy omaan makuun ja kasvatustyyliin sopiva kasvi. Kiinnostus perinteisiin kasveihin on kasvussa samalla, kun mielenkiintoisia uutuuksia putkahtaa esiin jatkuvasti. Tosiharrastajat ovat valmiita hankkimaan satoja euroja maksavia harvinaisuuksia, joista esimerkkeinä ovat monet valkokirjavalehtisen muunnokset. Toisaalta harrastus sopii mainiosti myös pienelle budjetille, sillä alkuun pääsee kympillä kahdella, jolla saa mieleisen kasvin ja ruukun.

Yhteistyökumppanit osallistuvat tähän omilla kampanjoillaan ja aktiiviset jäsenet järjestävät omilla paikkakunnillaan aktiviteettia. Tapahtumien kohdalla on toki huomioitava alueelliset pandemian aiheuttamat rajoitukset, jotta saamme harrastaa turvallisesti!

Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay

Lähde: Puutarhaliitto ry:n tiedote 07.09.2021

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20234_81445.jpg
Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?
Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
20224_77766.jpg
Lasitetulla terassilla lisää ihania hetkiä mökkielämään ja lisätilaa kasveille ja yrteille
Suomalaisille kesä ja mökki kuuluvat vahvasti yhteen ja mökkikauden alkaminen on monelle vuoden kohokohta. Mökkikaudesta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä talven pimeydessä on ihana muistella mökkiterassilla juotuja aamukahveja tai keskiyön auringon ihastelua. Toisinaan lyhyestä kesästä jää päällimmäisenä mieleen hankala sää – äkillisen sadekuuron pilaama ruokailuhetki tai terassille tuulen mukana ajautuvat risut, lehdet ja siitepölyt. Kuulostaako liiankin tutulta?
20_P_130642_1.jpg
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.
20229_79609.jpg
Kohdistetut kasvilamput vai kauttaaltaan hyvä led-valaistus?
Led-lamppujen käyttöä kasvivaloina esim. taimien kasvattamisessa on muutamien viime vuosien aikana alettu suosia muun muassa siksi, että led-lamput kasvivaloina eivät kuumene niin paljoa kuin energiansäästölamput, hehkulampuista puhumattakaan. Hyvät led-lamput ovat lisäksi energiatehokkaampia kuin energiansäästölamput. Myös kotoisat huonekasvimme tarvitsevat hyvälaatuista valoa. Valaisimissa kannattaa panostaa korkean CRI:n eli värintoistoindeksin led-yleisvalaisimiin, joiden valossa viihtyvät sekä ihmiset että kasvit.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton