TAKAISIN
Haaparouskuja löytyy kohtalaisen helposti, ilman suurempaa etsimistä. Esiintymät voivat olla joko yksittäisiä sieniä siellä täällä tai isompi rypäs. Haaparouskukin on kauppasieni ja näin ollen arvostettu sieni, joten se kannattaa napata metsästä mukaan, jo sellaisen löytää.
Haaparouskun heltat erottuvat hyvin. Kuvassa kapeajalkaisempi kalvashaaparousku.
Nuori haaparousku
Vanhempi haaparousku
Haaparousku - kuten kuvan kalvashaaparouskukin (ammattilaisetkin voivat erehtyä!) - on herkullinen ruokasieni.
Ryöppäyksen jälkeen haaparouskuista voi tehdä vaikka:
Syysillan sienisalaattia (neljälle)
- Noin ½ l valmiiksi ryöpättyjä rouskuja
- 1 salaatti- tai punasipuli
- persiljaa tai kirveliä, tuoretta sellaista, runsaasti
- ½ dl rypsi-, oliivi- tai auringonkukkaöljyä
- 1-2 rkl valko- tai punaviinietikkaa
- 1 rkl sokeria
- mustapippuria hieman jauhettuna tai rouhittuna
- 1-2 tl paprikajauhetta
- 1 tl suolaa
Hienonnetaan sipulit ja rouskut pieniksi. Silputaan persilja tai tilli saksilla ja sekoitetaan sipulin ja rouskujen joukkoon. Sekoitetaan pienessä tiiviskantisessa lasipurkissa kastike: kaadetaan purkkiin öljy ja etikka, lisätään sokeri, pippuri, paprikajauhe, suola ja persilja tai kirveli. Ravistetaan purkkia, kunnes kastike on tasaista. Kastike kaadetaan sienten ja sipulien päälle. Annetaan makujen vetäytyä vähintään ½ tuntia ennen tarjoamista.
Tarjotaan pääruoan lisukkeena. Sopii hyvin myös kylmien tai lämpimien voileipien päällysteeksi.
Lue lisää:
Sienimetsästä suuria herkkuja
Herkuttele metsäsienillä (sienten käsittelystä)
Haperot
Haaparousku
Julkaistu: 6.8.2017
Arvostettu sienikaunotar
Haaparouskua löytyy koko maasta; esiintymät harvenevat kuitenkin pohjoiseen mennessä. Heinäkuusta lokakuulle voi tämän kaunottaren bongata seka-, mänty- ja kuusimetsistä sekä nevoilta, joilla kasvaa joko koivuja tai kuusia.Haaparouskuja löytyy kohtalaisen helposti, ilman suurempaa etsimistä. Esiintymät voivat olla joko yksittäisiä sieniä siellä täällä tai isompi rypäs. Haaparouskukin on kauppasieni ja näin ollen arvostettu sieni, joten se kannattaa napata metsästä mukaan, jo sellaisen löytää.
Haaparouskun heltat erottuvat hyvin. Kuvassa kapeajalkaisempi kalvashaaparousku.
Haaparouskun lakki on kauniin tummanharmaanlila; vanhemmiten tummeneva. Lakissa erottuu selvästi pyöreät ringit, jotka ovat tummempia kuin lakin pohjaväri. Haaparouskun lakin koko on 10-15 cm; yleensä lähempänä kymmentä senttiä. Vanha rousku on tasoittunut väriltään ja lakin kuperuus sekä ringit ovat kadonneet. Sateen jäljiltä lakin pinta on niljakas. Haaparouskun lakin alla on selvästi erottuvat heltat. Kun heltta rikkoutuu, siitä vuotaa valkoista maitiasnestettä, joka muuttuu vihertävänharmaaksi.
Sienen liha on valkeahko ja lakki on paksu.
Haaparouskun jalka on ontto, tukeva ja liukas. Heltat ja jalka ovat samanväriset. Sienen jalka on koko pituudeltaan yhtä paksu. Haaparousku sekoitetaan usein ohuempijalkaiseen ja lakkinsa väriltä hieman erilaiseen kalvashaaparouskuun, kuten näissäkin kuvissa voi huomata. Sinänsä se ei haittaa mitään, sillä molemmat sienet ovat syötäviä, kun ne on ryöpätty.
Nuori haaparousku
Vanhempi haaparouskuRouskut ryöpätään aina ennen käyttöä, suolaamista ja pakastamista
Koko haaparousku on ryöppäyksen jälkeen syötävä. Sienikilon ryöppäämiseen (keittämiseen) tarvitaan 3 l vettä - ja niitä kiehutetaan 5-10 min. Jos rouskun syö heti, niin 5 minuutin kiehautus riittää. Kun sieni säilötään, keittoajan on oltava pidempi. Haaparouskun väri muuttuu ryöppäyksessä harmaanvihreähköksi.
Sienet voidaan säilöä suolaamalla, pakastamalla tai kuivaamalla. Haaparouskujen joukkoon voi tietenkin laittaa muita rouskuja, mikäli ei pelkästään haaparouskuja löydy säilömiseen asti.
Haaparousku - kuten kuvan kalvashaaparouskukin (ammattilaisetkin voivat erehtyä!) - on herkullinen ruokasieni.Haaparouskun valmistaminen
Jos sienet kuivattaa, niin niitä ei tarvitse ryöpätä ennen kuivausta, mutta ennen käyttöä kyllä. Kuivatuksessa sienet siistitään, viipaloidaan noin ½ cm:n paksuisiksi ja laitetaan kuivumaan tuoreina. Kun haaparouskut kuivaamisen jälkeen otetaan käyttöön, niitä liotetaan tunnin, parin ajan vedessä, jonka jälkeen ne vaihdetaan uuteen veteen ryöpättäväksi. Ryöppäyksen jälkeen sienet ovat syötäviä. Ennen pakastusta rouskut on ryöppäyksen jälkeen hyvä käyttää kuumalla ja rasvattomalla pannulla, jotta ylimääräiset nesteet häviävät sienistä.Ryöppäyksen jälkeen haaparouskuista voi tehdä vaikka:
Syysillan sienisalaattia (neljälle)
- Noin ½ l valmiiksi ryöpättyjä rouskuja
- 1 salaatti- tai punasipuli
- persiljaa tai kirveliä, tuoretta sellaista, runsaasti
- ½ dl rypsi-, oliivi- tai auringonkukkaöljyä
- 1-2 rkl valko- tai punaviinietikkaa
- 1 rkl sokeria
- mustapippuria hieman jauhettuna tai rouhittuna
- 1-2 tl paprikajauhetta
- 1 tl suolaa
Hienonnetaan sipulit ja rouskut pieniksi. Silputaan persilja tai tilli saksilla ja sekoitetaan sipulin ja rouskujen joukkoon. Sekoitetaan pienessä tiiviskantisessa lasipurkissa kastike: kaadetaan purkkiin öljy ja etikka, lisätään sokeri, pippuri, paprikajauhe, suola ja persilja tai kirveli. Ravistetaan purkkia, kunnes kastike on tasaista. Kastike kaadetaan sienten ja sipulien päälle. Annetaan makujen vetäytyä vähintään ½ tuntia ennen tarjoamista.
Tarjotaan pääruoan lisukkeena. Sopii hyvin myös kylmien tai lämpimien voileipien päällysteeksi.
Lue lisää sienistä!
Puutarha.netin valikosta löytyy lisää tietoa luonnon antimista - ja lisätietoa erilaisista sienistä. Tunnistatko rouskut, haperot... muistatko jokamiehenoikeudet? Tästä pääset tiedon pariin!Lue lisää:
Sienimetsästä suuria herkkuja
Herkuttele metsäsienillä (sienten käsittelystä)
Haperot
