• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kasvit tietävät talven lähestyvän, kun päivät lyhenevät: 6 ekovinkkiä syyspuutarhaan

Tiina Painokallio
Päivitetty 16.03.2025
Puutarhan syysyoimia.jpg

Puutarhan syystoimia ei pidä vähätellä, ja ne kannattaa tehdä harkiten. (Kuva: Adobe Stock)

Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.

Monet koristepensaat ja hedelmäpuut ovat lämpimän kesän vaikutuksesta kukkineet jopa toiseen kertaan. Kuivuus puolestaan on saanut osan kasveista virittäytymään syksyyn normaalia aiemmin.

– Uusintakukinnasta ei varsinaisesti ole kasveille mitään haittaa. Ensi kesänä ne vain saattavat kukkia sitten vähemmän kuin normaalisti. Sen sijaan kuivuus saattaa olla monivuotisille kasveille kohtalokas. Etenkin ikivihreät kasvit ovat ensi talvena vaarassa kuivettua, varoittaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

<p data-block-key="6x1el">Havukasvit kärsivät kuivuudesta.</p>
Havukasvit kärsivät kuivuudesta.

Havukasvit, alppiruusut ja monet vihreinä talvehtivat perennat, kuten taponlehti, talvio ja varjoyrtti, ovat herkkiä kuivettumaan kevätauringossa.

– Joskus on niin kuivaa, ettei maassa ole ensi kevääksi monivuotisille kasveille riittävää vesivarastoa. Kevätkuivuminen tulee todelliseksi ongelmaksi varsinkin, jos talvesta tulee vähäluminen, toteaa Kerttula ja jatkaa:
– Siksi syksyllä kannattaa reilusti kastella kaikkia monivuotisia kasveja.

Ota yrtit ajoissa sisälle

Puutarhoissa ja parvekkeilla kasvavat rehevinä monet yrtit, mutta jo ensimmäisten yöpakkasten jälkeen monet niistä kuolevat. Yrttien satokautta kannattaakin koittaa jatkaa sisätiloissa.

– Hyvässä voinnissa olevat yrtit kannattaa nostaa ruukkuihin ja siirtää sisälle valoisalle ikkunalle. Ylipitkät varret voi ruukutuksen yhteydessä leikata ja kuivata niiden lehtisatoa talven varalle. Leikkaus vähentää kasvien haihduttamista ja parantaa niiden kasvuunlähtöä sisätiloissa, vinkkaa Kerttula.

Herkimpiä kylmälle ovat basilikat. Niiden lehdissä alkaa näkyä jo ennen pakkasia kylmettymisen aiheuttamia, tummia laikkuja. Mintut, timjami ja muutamat muut lajit jatkavat puolestaan kasvuaan pienen pakkasen jälkeenkin.

Puinen laatikko, jossa kasvaa erilaisia yrttejä, laatikon reunalla roikkuu naruun solmittuna pieni yrttinippu.

Kukkasipulit viilenneeseen maahan

Ohje

Ohje

6 ekovinkkiä syyspuutarhaan

  1. Kerää sadevettä ja kastele sillä puutarhassa.
  2. Kerää hallayön uhatessa puutarhan kukkia sisälle silmäniloksi maljakkoon.
  3. Satokausi jatkuu pidempään, kun suojaat kesäkurpitsat ja muut arat vihannekset hallaharsolla.
  4. Kerää kukista siemeniä talteen ensi kesän kylvöihin.
  5. Nosta hyvässä kasvussa olevat yrtit sisälle jatkamaan kasvuaan.
  6. Jaa ylimääräisestä sadosta iloa tutuille ja tuntemattomille.

Useimpien kukkasipulien istutusaika on yleensä syys–lokakuu. Ennen istutusta maan tulee kuitenkin olla viilentynyt alle 10 asteeseen.

– Liian lämpimään maahan istutetut kukkasipulit lähtevät kasvuun ja saattavat paleltua talvella. Syksyllä kannattaa rauhassa odottaa maan viilenemistä ja säilyttää istutusta odottavia kukkasipuleita kotona viileässä, kertoo Kerttula.

Pienikokoiset kukkasipulit, kuten helmililjat ja lumikellot, istutetaan ensin, mutta tulppaaneja ehtii istuttaa aina roudan tuloon asti.

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20224_77766.jpg
Lasitetulla terassilla lisää ihania hetkiä mökkielämään ja lisätilaa kasveille ja yrteille
Suomalaisille kesä ja mökki kuuluvat vahvasti yhteen ja mökkikauden alkaminen on monelle vuoden kohokohta. Mökkikaudesta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä talven pimeydessä on ihana muistella mökkiterassilla juotuja aamukahveja tai keskiyön auringon ihastelua. Toisinaan lyhyestä kesästä jää päällimmäisenä mieleen hankala sää – äkillisen sadekuuron pilaama ruokailuhetki tai terassille tuulen mukana ajautuvat risut, lehdet ja siitepölyt. Kuulostaako liiankin tutulta?
20_P_130642_1.jpg
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20234_81445.jpg
Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?
Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.
20229_79609.jpg
Kohdistetut kasvilamput vai kauttaaltaan hyvä led-valaistus?
Led-lamppujen käyttöä kasvivaloina esim. taimien kasvattamisessa on muutamien viime vuosien aikana alettu suosia muun muassa siksi, että led-lamput kasvivaloina eivät kuumene niin paljoa kuin energiansäästölamput, hehkulampuista puhumattakaan. Hyvät led-lamput ovat lisäksi energiatehokkaampia kuin energiansäästölamput. Myös kotoisat huonekasvimme tarvitsevat hyvälaatuista valoa. Valaisimissa kannattaa panostaa korkean CRI:n eli värintoistoindeksin led-yleisvalaisimiin, joiden valossa viihtyvät sekä ihmiset että kasvit.
20226_65618.jpg
Marjapensaiden taudit ja tuholaiset kuriin
Herukoilla ja karviaisilla esiintyy useita eri virus-, bakteeri- ja sienitauteja. Niiden tunnistaminen on olennaista oikean torjuntakeinon valitsemiseksi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton