• Etusivu
  • Hoitotyöt

Kuusiaidan leikkaaminen – hoitamaton kuusiaita voi olla kammotus

Tiina Painokallio
Päivitetty 17.06.2025
20232_80934.jpg

(Kuva: Puutarha.net)

Tuuhea ja hoidettu kuusiaita on ansaitusti omistajansa ylpeydenaihe, johon päästään vain vuosien säännöllisellä työllä. Hoitamaton kuusiaita sen sijaan voi olla kammotus, jonka tuuheuttaminen, nuorentaminen tai uudistaminen alasleikkauksella ei enää onnistu. Hoitoleikkaukset pitää aloittaa jo varhaisessa vaiheessa. Leikkaamisen tarkoituksena on saada kuusiaidasta tuuhea, tasapainoinen ja lumikuormia kestävä silmänilo.

Näin leikkaat kuusiaidan

Kuusiaita pidetään siistinä ja kapeana säännöllisillä leikkauksilla. Taimien leikkaaminen aloitetaan hyvissä ajoin, jo istutusta seuraavana talvena, jotta aidasta tulisi mahdollisimman tuuhea.

Kuusiaitaa leikataan aluksi vain sivuilta, viimeisintä vuosiversoa jätetään vain muutama senttimetri. Näin versot alkavat heti haaroittua ja tuuheutua, eron voi huomata jo ensimmäisenä kesänä.

Aita kannattaa leikata ylöspäin kapenevaksi, jolloin se kerää talvella vähemmän lumikuormaa ja valo jakautuu tasaisemmin. Kuusten latvoja voidaan alkaa leikkaamaan, kun taimet ovat kasvaneet lähes halutun korkuisiksi.

Latvojen leikkaaminen hidastaa lopullisen korkeuden saavuttamista, mutta pitkiä latvakasvuja voi toki aina leikkauksen yhteydessä huoletta lyhentää/tasata siistin yleisvaikutelman ylläpitämiseksi.

<p data-block-key="825gy">Apuna kannattaa käyttää linjalankoja, jotta leikkauslinjat pysyvät suorina. Leikkaukseen tarvitaan joko käsi- tai moottorikäyttöiset pensassakset ja sekatöörit, joilla jäljen voi viimeistellä. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Apuna kannattaa käyttää linjalankoja, jotta leikkauslinjat pysyvät suorina. Leikkaukseen tarvitaan joko käsi- tai moottorikäyttöiset pensassakset ja sekatöörit, joilla jäljen voi viimeistellä. (Kuva: Adobe Stock)
Ohje

Ohje

Muista! Vanhasta, puutuneesta osasta ei saa leikata. Paljaasta, ruskeasta oksankohdasta ei nimittäin kasva uutta versoa, koska kuusella ei ole oksissaan uinuvia silmuja.

Säännöllisesti ja oikein hoidettuna kuusiaita on hyvän korkuinen ja levyinen noin kymmenessä vuodessa. Senkin jälkeen aitaa hoidetaan ja siistitään säännöllisin leikkauksin sekä sivuilta että päältä.

Havuaitaa voi mukauttaa maastoon eri tavoin. Jos maasto on epätasainen, aita yleensä kasvatetaan tasaiseksi yläosastaan, rauhoittamaan näkymää. Rinteessä aita voi mukailla maastoa, jolloin se on tasaisen korkea joka kohdastaan ja korostaa rinnevaikutelmaa.

Parhaat vinkit näkösuojaksi

Jos rinnevaikutelmaa halutaan häivyttää, voidaan aita leikata "vatupassiin", jolloin aita on toisesta päästään huomattavasti korkeampi. Tällöinkin pitää muistaa, että sitä pitää ylettyä leikkaamaan. Hyvän näkö-, tuuli- ja pölysuojan antaa 150–200 cm korkea aita.

Kuusiaitaa on perinteisesti leikattu kevättalvella, suojasäällä, ennen uuden kasvun alkua. Nykyään kuusiaitaa leikataan usein myös kesällä heinä-elokuussa, kun uudet vuosikasvaimet ovat terhakoituneet ja suoristuneet. Leikata voi tarpeen vaatiessa myös syksyllä.

<p data-block-key="wk5kx">Huolella leikattu kuusiaita on komea, peittävä ja suojaava raja-aita, mikä nostaa koko kiinteistön arvoa. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Huolella leikattu kuusiaita on komea, peittävä ja suojaava raja-aita, mikä nostaa koko kiinteistön arvoa. (Kuva: Puutarha.net)

Muita leikatuksi aidaksi sopivia lajeja ovat muun muassa marjakuuset (Taxus), serbiankuusi (Picea omorika), lehtikuuset (Larix), kanadantuijan (Thuja canadensis) lajikkeet. Olisiko tuijasta aidaksi?

Pari sanaa kuusiaidan istutuksesta ja hoidosta

Kuusen aitataimia voidaan istuttaa melkein koko kasvukauden ajan, joskin toukokuu ja elokuu ovat kosteusolojen suhteen parhaat ajankohdat. Myös syksyllä ennen talven tuloa siirto ja istutus onnistuvat. Kasvualustaksi kaivetaan yhtenäinen, vähintään 50 cm syvä ja leveä oja. Se täytetään hieman hapahkolla, hyvin kosteutta pidättävällä mullalla. Taimien istutusväli on 35 cm eli 3 kpl metrille. Taimet istutetaan hieman (1 cm) aiempaa syvempään.

Kuusien lähellä ei saa olla varjostavia pensaita tai puita. Varjossa kuuset varistavat neulasiaan, eikä uusia kasva tilalle. Kuusiaidan hoidossa pitää myös muistaa heinän ja rikkakasvien torjunta. Pienet kuusen taimet häviävät kilpailussa heinäkasveja vastaan. Torjuntaa voi helpottaa käyttämällä esimerkiksi kuorikatetta. Varsinkin istutusvuonna tulee myös huolehtia riittävästä kastelusta: anna kerralla runsaasti, jotta juuret hakeutuvat syvälle.

Milloin leikataan? Tietoa leikkaamisen ajankohdista

Puutarha.netin Kasvikortistossa voit tutustu yli 1 400 Suomessa menestyvään kasvilajiin ja -lajikkeeseen.

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20207_65901.jpg
Vadelmasadosta tulossa hyvä
Hedelmä- ja marjanviljelijäin liiton tiedotteen mukaan vadelmat ovat jo kypsyneet maan etelä- ja keskiosissa ja jatkaa nopeaa kypsymistään lähes koko maassa. Seuraavat viikot ovatkin vadelman pääsatokauden aikaa. Poimi vadelmat talteen talveksi!
202212_45234.jpg
Kun puutarha nukkuu, ideat versovat – talvi on suunnittelun aikaa
Kylmenevät ilmat ja lyhenevät päivät sekä tuuli, sade ja lumi ajavat ahkerimmatkin kotipuutarhurit talven tullen sisätiloihin. Kuluneen puutarhakauden muistot ja mielikuvat ovat vielä tuoreena muistissa, joten niitä kannattaa nyt hyödyntää. Talvi on hyvää aikaa suunnitella omaa puutarhaa ja miettiä tulevan kasvukauden projekteja ja hankintoja.
20226_77140.jpg
Aitapensaan valinnassa vaihtoehtoja ja reunaehtoja
Haluatko vapaasti kasvavan ja helppohoitoisen aidanteen vai jaksatko leikata ja muotoilla pensasaitaa säännöllisesti? Haluatko kukkivia lehtipensaita vai onko tärkeämpää, että aita toimii tiiviinä näkö-, melu- ja pölysuojana, myös talvella? Kuinka korkea aidan pitää olla? Tarvitaanko piikkistä pensasaitaa estämään asiatonta läpikulkua?
Ämpäri täynnä mustaherukoita
On juuri sopiva hetki säilöä herukoita – pakasta, hilloa tai keitä mehua talven varalle
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.
20222_76860.jpg
Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet
Suomi jaetaan yhdeksään vyöhykkeeseen kasvien menestymisen suhteen. Vyöhykejakoon vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.
Lannoitus 20238_59486.jpg
Vehreä, kukkiva ja satoisa puutarha ensi kesänäkin ‒ Ethän unohda syyslannoitusta?
Monivuotiset kasvit, perennat, pensaat, puut sekä nurmikko kaipaavat lannoitusta syksyllä. Erityisesti siitä hyötyvät marja- ja hedelmäkasvit. Syyslannoitus auttaa kasveja valmistautumaan talveen, lisää talvenkestävyyttä ja parantaa keväällä alkavan kasvukauden satoa ja kukintaa.Lannoitus on varmin tehdä elo-syyskuussa, kun kasvukautta on vielä jäljellä – marjapensaiden ja hedelmäpuiden osalta heti sadonkorjuun jälkeen. Näin kasvit ehtivät käyttää ravinteet hyödykseen. Syyslannoitteet sisältävät kaliumia ja fosforia. Typpilannoitteita ei käytetä syksyisin, sillä typpi huonontaa kasvien talvenkestävyyttä.
20227_78632.jpg
Yksivuotisten kesäkukkien hoitoniksejä
Kesäkukat ovat kestäviä ja pitkään kukkivia yksivuotisia kasveja.Niillä voidaan tehdä kukkiva puutarha myös pieneen tilaan. Lisäksi kesäkukat ovat edullisia ja useimmiten helppohoitoisia. Istutusaika alkaa varhain keväällä ja jatkuu aina pitkälle syksyyn; kesäkukilla saadaan siis kukkaloistoa moneksi kuukaudeksi.
Puutarhan syystoimia.jpg
Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan
Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.
Kateviljely on helppoa.
Vinkkejä maanpeitteisten viljelymenetelmien käyttöön
Ryytimaata ei välttämättä tarvitse muokata. Muokkaustyön voit teettää madoilla. Ryytimaata ei välttämättä tarvitse edes harata eikä kitkeäkään. Rikkaruohojen kasvun voit estää katteilla. Peitä rivivälit ja käytävänkohdat mustalla muovilla, ja rivit 5‒10 sentin paksuudelta puunlehdillä, heinällä, oljilla tai levällä.
20208_66096.jpg
Valitse kotipihan kasvit oikein
Kotipihan kasveja valitessa kannattaa ensimmäiseksi huomioida kasvuolosuhteet – siis valon määrä sekä maaperän kosteus ja koostumus. Lisäksi kasvivalintoihin vaikuttaa pihan maantieteellinen sijainti. Suomi on pitkä maa ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä ankarammiksi kasvuolosuhteet muuttuvat.
20211_68015.jpg
Huonekasveja hedelmistä
Monien eksoottisten lajien siemenet itävät helposti ja niistä voidaan saada erikoisia huonekasveja. Kypsistä hedelmistä talteen otetut siemenet kylvetään hiekkapitoiseen kylvömultaan (ei voimakkaasti lannoitettuun huonekasvimultaan), peitetään haihduttamisen vähentämiseksi ja asetetaan lämpimään ja valoisaan paikkaan. Kylvös on myös jatkossa pidettävä tasaisen kosteana. Paras kylvöaika näillekin siemenille on kevät ja alkukesä.Taimettamisen jälkeen kasvit tarvitsevat paljon valoa, lämpöä ja monet myös kasvutilaa. Kasteluvettä kannattaa seisottaa vuorokauden ja kasveja pitää myös sumutella. Useimmat taimista ovat alkujaan tropiikin lämmöstä, joten kylmää ja vetoa ne eivät siedä.Minkä hedelmän siemeniä sitten kannattaisi lähteä kokeilemaan ja kuinka tulisi toimia?Ps. Aihetta sivuten saattaisi kiinnostaa myös artikkeli: Matkalta mukaan: kotipuutarhurin kasvituliaiset
Lintujen talviruokinta
Säännöllinen ruokinta auttaa lintuja talvella
Suomen runsaasta 240 pesimälajista noin 70 jää sinnittelemään meille talveksi. Kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Talvehtiminen pesimäseuduilla voi kuitenkin olla linnuille turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton