Perennat – puutarhan alikäytetyt moniottelijat
Monivuotiset kukat eli perennat ovat puutarhan peruskasveja, joiden varaan rakentuvat pitkän päälle helppohoitoiset istutusalueet ja yksilöllinen ilme. Runsas lajitarjonta lukemattomine variaatioineen mahdollistavat sen, että kaikenlaisille kasvupaikoille löytyy oikeat yhdistelmät ja oman maun mukaiset lajit. Kun penkin suunnittelussa etusijalle asetetaan kasvupaikan oloissa viihtyvät kasvit, palkitsee onnistumisen ilo kotitarhurin.
Luonnollisuutta mukaillen, silti puutarhamaisesti
Nykyaikaisissa perennaistutuksissa hyödynnetään luonnosta tuttua, perinteistä istutusalueen suunnittelua vapaampaa sijoittelua. Ei välttämättä enää istuteta laajoja yhden lajin alueita, vaan pilkotaan lajit muutaman kasvin kokoisiin ryhmiin ja toistetaan niitä. Tavoitteen ei tarvitse olla täysin luonnonmukainen ilme, vaan hallittu, puutarhamainen muunnelma luonnon tavasta kasvaa. Toisteisuus tuo rytmiä ja ryhtiä istutukseen. Monilajisuus mahdollistaa paitsi visuaalisen vaihtelevuuden, myös luonnon valinnan mukanaan tuoman, dynaamisen muuntelun.
Monilajiset perennaistutukset ovat vahvoja
Muuntuvassa istutuksessa pyritään kasvien vakiinnuttua helppohoitoisuuteen. Siksi sallitaan, että kukkapenkissä kasvupaikallaan hyvin viihtyvät lajit saattavat viedä alaa huonommin sopeutuvilta kasveilta. Vaikka yksi laji taantuisikin, uusilta istutuksilta usein vältytään, koska taantuvan lajin ympäriltä muut kasvit ottavat tilan haltuunsa. Tyhjää tilaa ei jää.
Jotta kasvivalinnoista muodostuisi vahva kasviyhdyskunta, lajit valitaan eri sukujen ja eri lajien kasveista. Liiallinen samankaltaisuus voi tehdä istutuksista haavoittuvaisen, sillä erilaisuus ja monilajisuus tuovat vastustuskykyä vaivoille ja olosuhteiden muutoksille. Monilajisuus tuo jo itsessään istutusryhmään stressinsietoa.
Perustamisen ei tarvitse olla työlästä
Perennapenkin perustaminen voi olla totuttua helpompaa, sillä maan ylenpalttista kaivamista ja muokkaamista ei modernissa, monimuotoisuutta suosivassa puutarhanhoidossa enää suositella. Kaivamista ei tietenkään voi kokonaan välttää, sillä esimerkiksi puiden ja pensaiden istutuksissa se on toki tarpeen. Kaivaminen katkaisee maan sienirihmastoja ja haittaa maamikrobien ja muiden eliöiden oloja, kunnes luonto korjaa tilanteen. Koska maaperän eliöstö osallistuu vahvasti juurten toimintaan, häiriöt maaperässä hidastavat juuristojen kasvua ja kasvien vahvistumista.
Kokonaisen istutusalueen perustamisessa työ tapahtuu joutuisasti hyödyntämällä no-dig -menetelmää.
Siinä maaperään kajotaan mahdollisimman vähän, sillä kasvualusta kootaan kohopenkiksi maan pintaan. Kohopenkin voi perustaa vaikka suoraan nurmikon päälle. Kun kohopenkin alimmissa kerroksissa hyödynnetään tontilta saatua puutarhajätettä, on penkin perustaminen kaivamatta, no-dig-menetelmällä helppoa kierrätystä parhaimmillaan. Puutarhajätteen pois kuljetuksia eikä edes kompostointia välttämättä tarvita. Ja monen mielestä kaikkein ikävin työvaihe, kitkeminen, jää lähes kokonaan pois.
Yhdessä kasvit ovat kiinnostavia ja täynnä yksityiskohtia
Monilajisissa perennaistutuksissa hyödynnetään kasvien korkeuseroja, joilla saadaan istutuksiin visuaalista rakennetta ja luonnetta. Sanalla sanoen kerroksellisuus tuo viihtyisyyttä. Ryhmään yhdistellään ehkä joitakin puuvartisia kasveja. Pienet lehtipuut tai havukasvit antavat lisäilmettä paitsi kesäisin, talvella vihreät kasvit ovat pääosassa silloin, kun muu luonto lepää. Niiden vuoksi puutarha ei jää paljaaksi silloin, kun kesävihannat kasvit ovat luovuttaneet lehtensä kiertoon.
Talvisia yksityiskohtia puutarhaan lisäävät talventörröttäjät ja siemenkodat, joista monet linnutkin saavat talvisen aterian. Tanakasti pystyyn jäävät mm. jalonagervot (Astilbe), kurjenmiekat (Iris), kärsämöt (Achillea), punahatut (Echinacea), tulikukat (Verbascum) ja nauhuksien (Ligularia) kukkavanat.
Vaihtelevuus tuo kivaa tarkkailtavaa koko kasvukauden ajaksi. Kun kasvilajit valitaan vaikkapa niin, että kukintaa riittää keväästä syksyyn, tulevat puutarhaan myös perhoset ja pölyttäjät. Niiden perässä saapuvat linnut, jotka syöttävät hyönteisiä poikasilleen huolehtien osaltaan biologisesta tuholaistorjunnasta.
Kerää kimppuja
Koristele kukilla ja kauniilla lehdillä. Pienet lasipurnukat ja pihalta poimitut elävät koristeet ovat rykelmäksi kerättynä näyttävä kokonaisuus juhlavaan kattaukseen. Lautasliinan elävä somiste viimeistelee pöydän ilmeen.
Kukilla koristeltu kattaus voi luoda upean ja tunnelmallisen ilmeen mihin tahansa tilaisuuteen. Voit käyttää erilaisia kukkia ja lehtiä luomaan juuri haluamasi tunnelman, olipa kyse sitten romanttisesta illallisesta, rentouttavasta puutarhajuhlasta tai tyylikkäästä illallisesta ystävien kanssa.
Yksi tapa koristella kattausta on asettaa pieniä lasipurnukoita tai maljakoita pitkin pöytää ja täyttää ne kukilla ja vihreillä lehdillä. Voit valita yhden värimaailman tai sekoittaa erilaisia värejä ja kukkia luodaksesi mielenkiintoisen ja moniulotteisen ilmeen. Esimerkiksi ruusut, neilikat, hortensiat ja freesiat ovat suosittuja vaihtoehtoja, jotka tuovat kauniin ja tuoksuvan lisän kattaukseen.
Perennaryhmästä kasvaa helppohoitoinen, kun
- kasvit on valittu kasvupaikalla vallitseviin olosuhteisiin sopiviksi
- perustamisvaiheessa huolehditaan siitä, että monivuotiset rikkakasvien juuret on poistettu tai niiden kasvu on estetty
- kasvualusta on valituille kasveille riittävän syvä ja sopivan ravinteikas
- kasveja istutetaan riittävästi, jotta niillä on tilaa kasvaa, mutta väleihin ei jää liikaa tyhjää tilaa, johon uudet rikkakasvit asettuvat.
Tutustu mallipenkkeihin:
Paahteisen paikan perennaryhmä
Jos tarvitset apua istutusten suunnitteluun, anna ammattilaisen auttaa. Tutustu palveluihin
Teksti: Tuuli Järvinen, Muhevainen Oy
Kuvat: iStock ja Marja Kärki (kattaukset)
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Tietoa kasvilajeista ja niiden kasvupaikkavaatimuksista
Pihasta puutarhaksi hyvällä suunnittelulla
Puutarhassa ovat oikeat kasvit paikoillaan
Perennat kukkivat keväästä syksyyn
Elokuussa kerätään siemenet talteen
Suojaa kasvisi pakkaselta ja tuholaisilta – näin onnistut kotipuutarhassa
Luetuimmat
Uusimmat