Pistokkaiden juurrutus

Useita huonekasveja saa helposti lisättyä pistokkaista. Jotkut kasvit juurtuvat paremmin pehmeistä versoista, toiset taas puutuneista. Periaatteessa kasvin kaikki osat sopivat pistokkaiksi: lehdet ja lehtiruodot, versot, varret ja jopa vahvat juuretkin. Paras aika pistokkaiden juurrutukseen on varhaiskevät ja -kesä, vaikka monia voikin juurruttaa miltei koko vuoden.

Latvapistokas

Tyypillisin pistokas on latvapistokas, joka otetaan pää- tai sivuverson latvaosasta. Puutuvavartisen lajin puutuneesta versosta otettu pistokas juurtuu hitaasti ja siihen vaikuttaa vuodenaikakin, kun taas pehmeä oksankärkipistokas juurtuu helpommin.


mm. araliat (Aralia), juorut (Tradescantia), kiinanruusu (Hibiscus rosa-sinensis), limoviikuna (Ficus benjamina) ja pelargoni (Pelargonium).

Välipistokas otetaan kasvista, joka ei kehitä voimakasta latvaversoa, mm. kissukset (Cissus), kultaköynnös (Epipremnum pinnatum), muratti (Hedera helix), posliinikukat (Hoya) ja tuliköynnös (Columnea).

Pistokkaaksi otetaan n. 7 cm mittainen pala, elinvoimaisen, terveen kasvin kukkimattomasta versosta, lehden tai lehtiparin alapuolelta. Pistokkaaseen pitää jäädä vähintään pari lehteä. Pistokas viilletään terävällä veitsellä viistosti poikki. Alin lehti poistetaan.

Joiden kasvien, mm. liisukan, paavalinkukan ja ahkeraliisan, pistokkaat kasvattavat helposti juuria vedessä. Kun juuret ovat kasvaneet, pistokkaat istutetaan ravinneköyhään, hiekkapitoiseen kylvömultaan. Joidenkin kasvien pistokkaat voi istuttaa suoraan multaan ilman juurikasvatusta.

Sopivia ovat mm. juorut, etelänkissus, rahapuu, kirjopiilea, pelargonit, verenpisarat ja seepramaija.

Lehtipistokas

Useita kasveja saa lisättyä lehtipistokkaista, mm. isogloksinia (Sinningia speciosa), paavalinkukka (Saintpaulia Ionantha-ryhmä), isolehtiset begoniat (Begonia), rahapuu (Crassula ovata), muorinkukat (Peperomia), maksaruohot (Sedum), isoanopinkieli (Sansevieria trifasciata) ja soilikit (Streptocarpus).

Kasvin nuori lehti työnnetään tyviosastaan kylvömultaan. Joitain kasveja voi lisätä myös lehden paloista. Lehti leikataan noin 3 cm leveiksi paloiksi niin, että jokaisessa palassa on mukana isoa lehtisuonta. Palat painetaan multaan lehtisuonen kohdalta siten, että alempi leikkauspinta jää mullan sisään. Samaan ruukkuun kannattaa istuttaa useampia pistokkaita, jotta kasvustosta tulee tuuheampi.

Mehevät lehtipistokkaat mätänevät helposti. Tätä voi ehkäistä antamalla leikkauspinnan hieman kuivahtaa ennen multaa työntämistä ja peittämällä mullan pinnan hiekalla. Multa kastellaan ja ruukku pidetään lämpimässä. Uusi taimi kasvaa lehden tyveltä.

Juurtumista voi auttaa myös laittamalla istutusruukun rei’itettyyn muovipussiin tai pienoiskasvihuoneeseen, jolloin multa ei kuivu liian nopeasti ja ilmankosteuskin pysyy korkeana. Huonokuntoiset pistokkaat poistetaan nopeasti. Kun pistokkaassa näkyy uutta kasvua, se on jo kasvattanut juuria. Tällöin ne voi istuttaa ravinteikkaampaan multaan. Lannoitus aloitetaan vasta kuuden viikon kuluttua.

Puutarha.netin Kasvikortistossa voit tutustua huonekasveihinkin tarkemmin.