• Etusivu
  • Hoitotyöt

Kesäkukkavalikoima on parhaimmillaan

Valitse amppelikukista kauneimmat

Tiina Painokallio
Päivitetty 10.02.2025
Kukka-amppelit

Kesäkukkavalikoima on parhaimmillaan. (Kuva: Envato)

Amppelikukkia voit siirrellä tarpeen mukaan paikasta toiseen, nostaa hallaöiksi sisälle ja niillä voit tuoda kukkaloistoa sinne, minne muita kasveja ei voi laittaa. Amppelikukilla saat kesäistä hehkua myös ylemmäs, katseen korkeudelle – ne näkyvät myös pitemmälle.

Istuta amppeliin oma yhdistelmä riippuvia kesäkukkia tai hanki valmis kukka-amppeli. Värikkään kukkaistutuksen saat yhdistämällä 2–3 kasvilajia samaan ruukkuun. Kesäkukkien lisäksi voit istuttaa amppeliin myös yksi- ja monivuotisia köynnöksiä ja kasveja tai vaikka viherkasveja. Kaikkien kasvien ei myöskään tarvitse riippua reunalta alaspäin, vaan käytä myös ylöspäin kohenevaa tai pystykasvuisia lajeja. Muista kuitenkin, että amppelissa kasvit ovat alttiita tuulen tuiverrukselle – vältä siis jäykkävartisten lajien istuttamista.

Leveyttä amppeliisi saat esimerkiksi siniviuhkalla, riippapelargonialla ja riippapetunialla, jonka versot saattavat kasvaa metrinkin pituisiksi. Alaspäin riippuvia ja rentovartisia ovat puolestaan monet köynnökset. Yksivuotisten köynnösten ohella esimerkiksi keltaisena kukkiva suikeroalpi (perenna) on kaunis amppelissa. Voit myös laittaa amppeliisi viherkasvin; esimerkiksi rönsylilja, muratti, juorut, aaroninparta tai liisukka ovat mainioita valintoja amppeleihin.

Ohje

Ohje

Amppelikukkien hoito

Muista tarkistaa ennen kasvien istutusta, että ruukun pohjassa on reikä, josta liika kasteluvesi tai sadevesi pääsee pois. Lannoita kukkia sillon tällöin miedolla lannoitevedellä, ja kastele tarpeen mukaan. Helteisinä päivinä voit joutua kastelemaan kaksikin kertaa. Kukat kukkivat runsaammin, jos nypit kuihtuneet kukat kukkaperineen pois, etteivät kehittyvät siemenet kuluta kasvin voimia. Pienikukalliset kasvit tiputtavat yleensä kukkansa kuihduttuaan, joten niitä ei tarvitse nyppiä.

Kukkien hoitotoiveet vaihtelevat kasvilajeittain. Tutustu siis kasviisi ja tarjoa sille mahdollisimman mukavat oltavat, niin saat nauttia rehevästä kasvusta ja runsaasta kukinnasta pitkälle syksyyn saakka!

Amppelikasveiksi sopivat:

Amppelidiana (Diascia vigilis) kukkii syyshalloihin saakka. Sen kasvutapa on lamoava ja herkät kukat ovat vaaleanpunaiset ja melko isot, pystyt. Versojen leikkaaminen uudistaa kukintaa. Pitää auringosta tai puolivarjosta ja tuoreesta kasvualustasta.

Amppelirusokki (Bidens ferulifolia) kukkii kullankeltaisin kukin ja viihtyy puolivarjossakin. Se on erittäin helppohoitoinen, eikä sen kukkia tarvitse nyppiä.

Keltakukkainen huovinkukka (Sanvitalia procumbens) kestää melko hyvin kylmää, joten kukinta jatkuu syyskuuhun asti, kunhan suuri vedentarve huomioidaan.

<p data-block-key="n1nil">Kirjotulikruunu suorastaan loistaa upealla värityksellään. (Kuva: Envato)</p>
Kirjotulikruunu suorastaan loistaa upealla värityksellään. (Kuva: Envato)

Kirjotulikruunu (Lantana camara) on erittäin kestävä kasvi. Samassa kukinnossa on yleensä yhtäaikaa ainakin kahdenvärisiä kukkia. Se viihtyy puolivarjossa sekä auringossa, jopa paahteessa, ja sateessa.

Neitobegonia eli karjalanneito (Begonia Tuberhybrida Pendula-ryhmä) sopii parhaiten puolivarjoisalle, tuulensuojaiselle paikalle. Yksinkertaisten tai kerrottujen kukkien väri vaihtelee valkoisesta keltaisen, oranssin ja punaisen sävyihin. Pitää tasaisesta kastelusta ja lannoittamisesta sekä kuihtuneiden kukkien poistamisesta. Kasvi on hallanarka.

Amppelin lisäksi säleikköön sopiva keijunmekko (Rhodochiton atrosanguineus) viihtyy erinomaisesti puolivarjoisalla kasvupaikalla. Keijunmekon etuja on sen huikea kasvunopeus ja koko (2–3 m) sekä se, ettei se tarvitse erillistä tukea, vaan kietoutuu omin versoin tuen ympärille.

<p data-block-key="577ep">Karjalanneito on kuin kaunis kukista muodostuva vesiputous. (Kuva: Envato)</p>
Karjalanneito on kuin kaunis kukista muodostuva vesiputous. (Kuva: Envato)

Lumihiutale (Sutera cordata) on kiitollinen kukkija ja laiskalle kukkien ystävälle hyvä vaihtoehto, koska sen kuihtuneita kukkia ei tarvitse nyppiä pois. Lumihiutale on parhaimmillaan aurinkoisella paikalla, jolloin se kasvaa upeaksi ja muhkeaksi palloksi. Kääntele tarvittaessa lumihiutaletta, jotta valoa tulisi tasaisesti kaikille sivuille. Alkuperäisten valkokukkaisten lumihiutaleiden ohella on saatavilla niin sinistä kuin vaaleanpunaistakin lumihiutaletta sekä isokukallista, valkoista lajiketta. Kukkii pitkälle syksyyn!

Kokonaan mehevän vihreä murattivillakko (Delairea odorata) on voimakaskasvuinen ja pitkäversoinen (n. 50 cm) amppelikasvi, joka sopii puolivarjoon tai varjoon. Versot kestävät leikkaamista. Lehdet muistuttavat muratin lehtiä.

Mustasilmäsusanna (Thunbergia alata) kiipeilee mielellään pitkin tukea. Oransseissa, keltaisissa, punaisissa tai valkoisissa kukissa on tumma keskusta, musta silmä. Kasvi on nopeakasvuinen, pituutta voi tulla jopa kolme metriä. Köynnös pitää lämpimästä, tuulen- ja sateensuojaisesta paikasta. Viihtyy auringossa ja puolivarjoisassa paikassa, mutta ei kestä paahdetta eikä hallaa. Pidetään kosteana ja lannoitetaan runsaasti.

<p data-block-key="3fvde">Mustasilmäsusanna tykkää kiipeilystä ja kasvaa parhaimmillaan noin kolmen metrin pituiseksi. (Kuva: Envato)</p>
Mustasilmäsusanna tykkää kiipeilystä ja kasvaa parhaimmillaan noin kolmen metrin pituiseksi. (Kuva: Envato)
<p data-block-key="g2haq">Nukenkauluksia löytyy eri värisinä. (Kuva: Envato)</p>
Nukenkauluksia löytyy eri värisinä. (Kuva: Envato)

Nukenkauluksia (Brachyscome iberidifolia) on valkoisena (mm. lajike 'White As White'), siniviolettina ja vaaleanpunaisena. Kukat muistuttavat pienenpieniä päivänkakkaroita ja lehdistö on erittäin siro.

Kasvi ei siedä kuivumista, mutta kestää sadetta ja jaksaa kukkia pitkälle syksyyn, kylmää kavahtamatta. Se on parhaimmillaan puolivarjossa, mutta menestyy ahkeran kastelijan hoidossa myös auringossa.

Iso-olkikukka (Xerochrysum bracteatum) on paahdetta ja jonkin verran jopa kuivuutta kestävä, aurinkoisen paikan kasvi. Kukat kestävät pitkään, eikä niitä tarvitse nyppiä. Olkikukkaa käytetään myös kuivakukkana.

Petuniat (Petunia) viihtyvät hyvin aurinkoisella ja suojaisalla paikalla. Petunialajikkeet voidaan jakaa suurikukkaisiin ja pienikukkaisiin ryhmiin. Petunioiden värivalikoima kattaa lähes kaikki muut värisävyt paitsi keltaisen ja oranssin. Se kasvaa noin 20–30 cm korkeaksi ja sen versot jopa metrin pituisiksi. Sade saattaa hakata kukat huonoiksi, etenkin kerrannaiskukkaisilla lajikkeilla.

Riippapelargonit (Pelargonium peltatum) kasvattavat 40–60 cm versot. Värejä on runsaasti punaisen eri sävyistä violettiin ja valkoiseen. Riippapelargoniaa on saatavilla niin yksinkertaisin kukin kuin kerrannaiskukkaisenakin. Aurinkoisen ja puolivarjoisen paikan kukka. Riippapelargoni ei pidä tuulisesta paikasta, sillä sen versot katkeavat tuulessa helposti. Kukkavarret poistetaan käsin taittamalla. Kestää hetkellistä kuivuutta.

<p data-block-key="p1bei">Petunia on yksi suosituimmista amppelikukista. (Kuva: Envato)</p>
Petunia on yksi suosituimmista amppelikukista. (Kuva: Envato)

Siniviuhka (Scaevola aemula) viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla ja kukkii violetein tai valkoisin kukin, melko runsaasti sateisenakin kesänä.

Torenia (Torenia fournieri) on runsaasti läpi kesän kukkiva, mutta tasaista kastelua vaativa kasvi. Kolmisävyiset, torvimaiset kukat ovat sinisen, punavioletin tai valkoisen kirjavat. Ei siedä kylmää.

Verbenoista on sekä pysty- että riippuvaversoisia lajeja. Verbenat eli rautayrtit viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisalla kasvupaikalla. Pitävät runsaasta kastelusta. Vanhojen kukintojen poisto ja latvominen lisäävät haaroittumista.

Verenpisara (Fuchsia) Puolivarjoisen paikan kasvi, joka ei kestä kuivuutta eikä tuulta. Tasainen, runsas kastelu ja lannoitus tarpeen. Erilaisia lajikkeita löytyy lukuisia. Kukkivat kauniimmin syksyllä, kun päivä on lyhyempi.

<p data-block-key="qx53m">Siniviuhka kasvaa viuhkamaisena niin amppelissa kuin ruukussakin. (Kuva: Envato)</p>
Siniviuhka kasvaa viuhkamaisena niin amppelissa kuin ruukussakin. (Kuva: Envato)
<p data-block-key="ez80n">Torenia on hieman enemmän hoitoa vaativa koko kesän kukkiva kasvi. (Kuva: Envato)</p>
Torenia on hieman enemmän hoitoa vaativa koko kesän kukkiva kasvi. (Kuva: Envato)
<p data-block-key="fqz7i">Muun muassa ahkeraliisa sopii oikein hyvin kasvatettavaksi amppelissa. (Kuva: Envato)</p>
Muun muassa ahkeraliisa sopii oikein hyvin kasvatettavaksi amppelissa. (Kuva: Envato)

Muita kivoja kasveja amppeliin ovat esimerkiksi hopeaputous, (Dichondra argentea), riippalobelia (Lobelia erinus Pendula-ryhmä) ja ruusupapu (Phaseolus coccineum) sekä krassit (Tropaeolum).

Amppelissa voi toki kasvattaa myös pystykasvuisempiakin lajeja; esimerkiksi ahkeraliisa ja uudenguineanliisa kasvavavat kauniina pallona! Ne pitävät tasaisesta kastelusta ja kuihtuneiden kukkien poistamisesta, mutta ovat kuitenkin hallanarkoja. Myös orvokkeja, ruusua, begoniaa, neilikoita ja hortensiaa voi kasvattaa amppeleissa.

Lue lisää:

Lisää kuvia ja tietoa kasveista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta.

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20234_81445.jpg
Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?
Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.
20201_62050.jpg
Kasvien tehoaineet kevään mörköjä vastaan
Valokuvissa kevät näyttää aina kauniilta ja lämpimältä - varastojen perältä kaivetaan kesämekot, polkupyörä ja poljetaan piknikille puistoon, jossa kukat kukkivat jo täydessä loistossaan. Meille suomalaisille kevät ei ole kuitenkaan aina ihan tätä. Välillä on lunta ja välillä taas ei. No, siinä välissä on vettä. Ja loskaa. Toki ne kukat ja muut kasvit sieltä alkavat aikanaan kurkkimaan, ja linnut palaavat lopulta hermolomiltaan. Harmittavan usein tämä kaikki menee kuitenkin melkoisen lähelle kesää, jolloin suurin osa keväästä on monelle melkoisen harmaata ja ilotonta. Tutkitusti suomalaiset ovatkin keväisin onnettomimmillaan.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
20224_77766.jpg
Lasitetulla terassilla lisää ihania hetkiä mökkielämään ja lisätilaa kasveille ja yrteille
Suomalaisille kesä ja mökki kuuluvat vahvasti yhteen ja mökkikauden alkaminen on monelle vuoden kohokohta. Mökkikaudesta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä talven pimeydessä on ihana muistella mökkiterassilla juotuja aamukahveja tai keskiyön auringon ihastelua. Toisinaan lyhyestä kesästä jää päällimmäisenä mieleen hankala sää – äkillisen sadekuuron pilaama ruokailuhetki tai terassille tuulen mukana ajautuvat risut, lehdet ja siitepölyt. Kuulostaako liiankin tutulta?
20_P_130642_1.jpg
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton